Fastighetsföreningar Osoitteenmuutos In English Plaza
Etusivu Jäseneksi Taloyhtiöille Vuokrataloille Vuokranantajille Medialle

Kiinteistöverot ja vesikustannukset ripeässä nousussa
11.9.2014

Indeksitalo 2014:

Kokkolassa edullisimmat, Lappeenrannassa korkeimmat kuntakohtaiset verot ja maksut taloyhtiöille

Taloyhtiöiden kustannustaakka on jatkanut nopeassa 3,4 prosentin vuotuisessa kasvussa. Vuodesta 2009 ns. indeksitalon kustannukset ovat nousseet peräti 33 prosenttia. Asuinkerrostalojen hoitokuluista keskimäärin runsaat puolet menee kiinteistöveroon, kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Erot kaupunkien välillä ovat suuret. Vihdissä 60 neliön kaksiossa maksuihin hupenee noin 790 euroa ja Lappeenrannassa noin 570 euroa enemmän vuodessa kuin kaksiossa Kokkolassa.

Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut vievät keskimäärin 2,52 euroa neliöltä kuukaudessa. Tämä on yhdeksän senttiä vuoden takaista enemmän. Kiinteistöverot ovat nousseet eniten viime vuoteen verrattuna. Vakituisen asuinrakennuksen vero on noussut keskimäärin 14 ja tontin vero viisi prosenttia. Myös vesihuolto on noussut viisi prosenttia, mutta kaukolämmön keskimääräinen hinnannousu on hidastunut kahteen prosenttiin.

- Monissa kaupungeissa kaukolämpö on jopa halventunut, mutta hintojen nostaneiden kaukolämpöyhtiöiden korotukset ovat olleet verrattain korkeita. Jätehuoltokustannukset ovat nousseet keskimäärin prosentin. Kiinteistösähkön kustannukset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero luettelee.

Lappeenranta nousi verojen ja maksujen kärkeen - Kokkola edelleen edullisin

Yli 30 000 asukkaan kaupunkien vertailussa kuntakohtaiset vero ja maksut taloyhtiöille ovat korkeimmat Lappeenrannassa, jossa tämä tarkoittaa indeksitalossa 2,86 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa. Se on runsaat 82 000 euroa vuodessa, indeksitalon 2400 neliön huoneistoalalla. Lappeenrannassa verot ja maksut nousivat yhteensä 13 prosenttia edellisvuodesta. Eniten nousi vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero, miltei 70 prosenttia. Tontin kiinteistöverokin nousi kahdeksan prosenttia, ja kaukolämpö ja vesi noin 10 prosenttia.

Seuraavaksi eniten veroja ja maksuja maksetaan Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Nokialla, Rovaniemellä ja Jyväskylässä, joissa indeksitalo-yhtiöiden vuotuiset maksut ovat keskimäärin 2000 - 3000 euroa Lappeenrantaa pienemmät. Edullisinta keskusta-asuminen on Kokkolassa, missä indeksitalon kiinteistöverot ja maksut ovat noin 60 000 euroa vuodessa; toisin sanoen 79 senttiä neliöltä kuukaudessa vähemmän kuin kärkikaupunki Lappeenrannassa. Seuraavaksi edullisimmat suuret kaupungit ovat Oulu ja Rauma. Vertailuun tänä vuonna tullut Raahe on koko joukon toiseksi edullisin.

Toinen uusi vertailukunta, 29 000 asukkaan Vihti, nousi kaikkien vertailukuntien kalleimmaksi. Indeksitalo-kustannusten summa on siellä 3,18 euroa neliöltä kuukaudessa. Tämä on neljänneksen keskimääräistä enemmän.

Kiinteistövero puree yhä tiukemmin

Kiinteistöverojen maksettu määrä nousee kaikkialla vuonna 2014. Valtion uusien arvostusperusteiden lisäksi 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa nosti vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia. Kokonaisuutena ottaen kiinteistöverotus kiristyi indeksitalossa keskimäärin 10 prosenttia.

Suurimmat indeksitalon kiinteistöverojen korotukset tapahtuivat tälle vuodelle Lappeenrannassa, jossa korotus oli yhteensä 36 prosenttia (rakennuksen kohdalla peräti 70 %). Myös Salossa, Järvenpäässä ja Valkeakoskella korotukset olivat runsaan neljänneksen luokkaa. Keveimmilläänkin korotukset olivat kaupunkikohtaisesti runsaat viisi prosenttia.

Tontista perittävä kiinteistövero vaihtelee kuuden tarkastellun muuttujan osalta eniten. Kun Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta 51 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, monessa pienemmässä kaupungissa riittää keskustatontista alle 10 senttiä neliötä kohden. Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista.

Rakennuksen kiinteistövero vaihtelee vähemmän, sillä verotusarvo on samanlaisilla kiinteistöillä kaikkialla sama. Maksattavaksi tulevan veron ero aiheutuukin puhtaasti asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien eroista. Ankarin asuinrakennusten verottaja on tässä vertailuryhmässä Kokkola (29 snt/m2/kk). Myös monet Kaakkois- ja Itä-Suomen kaupungit sekä Salo verottavat indeksitaloa miltei yhtä paljon (27 snt/m2/kk).

Valtio määrittää kiinteistöveron minimiprosentit ja kunnanvaltuustot päättävät vuosittain veroprosentista lain sallimien vaihteluvälien puitteissa. Indeksitalon kaupungeista yhdeksällä on vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti haarukan alarajalla 0,32 prosentissa, joka tarkoittaa indeksitalossa 16 sentin neliökohtaista kustannusrasitetta kuukausitasolla. Näitä kaupunkeja ovat muiden muassa Helsinki, Espoo ja Vantaa. Kaikki muutkin sijaitsevat eteläisessä Suomessa.

Kaukolämmön hinta noussut aiempaa harvemmassa kaupungissa - myös hintojen laskua toteutunut 2014

Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee yli 30 000 asukkaan kaupunkien indeksitalossa keskimäärin 1,21 euroa neliöltä kuukaudessa, toisin sanoen miltei puolet kuntakohtaisista indeksitalo-kustannuksista. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Nokialla (1,58 euroa), Imatralla (1,49) ja Hämeenlinnassa (1,42). Edullisinta kaukolämpö on edelleen Kokkolassa (0,81 euroa), Oulussa (0,93 euroa) ja Vaasassa (0,94 euroa). Kaikkein korkein kaukolämmön vertailuhinta on Vihdissä (1,82).

Kaupunkikohtaiset kehityserot ovat kuluvana vuonna olleet isoja: 28 kunnassa kaukolämmön kokonaishinta pysyi ennallaan tai hieman laski. Yhdeksässätoista kunnassa hinnat nousivat.

Vesi jatkanut ripeää kallistumistaan - kiinteistösähkön hinta ennallaan

Veteen ja jäteveteen menee keskimäärin suurimmissa kaupungeissa 61 senttiä neliöltä kuukaudessa. Tämä on viitisen prosenttia vuoden takaista enemmän. Edullisimmat vesimaksut ovat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, jossa lukema on 49 senttiä neliöltä kuukaudessa. Myös Tampere ja Porvoo ovat edelleen alle 50 sentissä. Koko tarkastelujoukon halvin vesi on Raahessa, 44 senttiä neliöltä kuukaudessa.

Kalleinta vesi on Jyväskylässä 79 senttiä, jossa raaka- ja jäteveden hinta oli 27 prosenttia kaikkien vertailussa mukana olevien kuntien keskiarvoa korkeampi. Myös Rovaniemen, Uudenkaupungin ja Ylöjärven vesikustannus on selvästi yli 70 senttiä neliöltä kuukaudessa.

Kiinteistösähkön keskihinta pysyi edellisvuoden tasolla. Indeksitalon sähkölaskuun menee keskimäärin 18 senttiä neliöltä kuukaudessa. Vaihteluväli on kuntakohtaisesti 15 - 21 senttiä.

Jätehuolto lievästi aiempaa kalliimpaa

Jätehuollon kustannustaso on indeksitalo-määrityksin tänä vuonna keskimäärin noin prosentin edellisvuotta kalliimpaa. Jätehuollossa kaupunkien väliset kustannuserot ovat varsin suuria. Lahdessa ja Pirkanmaan kaupungeissa jätehuoltoon menee 11 - 13 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, mutta kalleimmat kaupungit ovat yli 25 sentin lukemissa. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa laskennassa mukana olevat ns. ekomaksut tai hyötykäyttömaksut, joita on käytössä noin 20 vertailussa mukana olevassa kaupungissa.

Indeksitalon peruskuvaajat

Lisätietoja:
Kiinteistöliitto,

pääekonomisti Jukka Kero, puh. 050 548 0231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi;
energia-asiantuntija Petri Pylsy, puh. (09) 1667 6225, petri.pylsy@kiinteistoliitto.fi
talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen, puh. (09) 1667 6227, juho.jarvinen@kiinteistoliitto.fi
www.kiinteistoliitto.fi

*) Indeksitalo-vertailu:
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Nyt julkaistava Indeksitalo 2014 -tietoaineiston on kerännyt nyt ensimmäistä kertaa KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 50 kaupunkia ja kuntaa. Yli 30000 asukkaan vertailukaupunkeja on 37 kappaletta. Tiedot ovat syyskuun 2014 mukaisia.

Kristel Pynnönen_nettiin.jpg
Juho Järvinen

Taloyhtio.netTaloyhtiosivutSuomen KiinteistölehtiKiinkoEuropean Property FederationKiinteistöalan Kustannus OyTalokeskustampuuri_s1.gifKTITilaajavastuu