Eduskuntavaalit 2023: Tulevat kansanedustajat päättävät isoista asioista energiatehokkuuden ja asumiskustannusten osalta

16.1.2023

Käynnissä on iso energia-aiheisten EU-direktiivien päivitystyö. Nämä direktiiviuudistukset tuovat tarpeen uudistaa kansallista lainasäädäntöämme tulevalla vaalikaudella. Tämän työn tekee Suomen eduskunta. Vaikka direktiivimuutosten tarkat sisällöt ja vaatimukset eivät vielä tammikuun 2023 alussa ole selvillä, on jo nyt selvää, että uudistukset tuovat asuinrakennusten omistajille – ihan tavallisille ihmisille – lisää pohdittavaa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä on jättimäisen kokoluokan haaste, joten siinä käytetyt työkalut pitää valita viisaasti. Suomessa on oltava jatkossakin mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiamme ja saavuttaa tavoitteet kustannustehokkailla keinoilla jäämättä kategoristen, direktiiveissä päätettyjen nippelitason määräysten vangeiksi.

Vaikuttamistyötä pitää jatkaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin osalta

Asunto-osakeyhtiöiden osakkaille ja muille kodinomistajille keskeisin uudistettava direktiivi on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD). EPBD:n uudistustyö on vielä merkittävästi kesken ja alkuvuodesta odotellaan trilogi-neuvottelujen käynnistymistä. Näissä kolmikantaneuvotteluissa parlamentti, neuvosto ja komissio etsivät kompromissia direktiivin uudistamiseksi.

Suomen on pidettävä edelleen kiinni EPBD-neuvotteluissa muun muassa eduskunnan suuren valiokunnan ja perustuslakivaliokunnan kesän 2022 lausuntojen linjauksista tarjotessaan ratkaisuehdotuksia kompromissin löytämiseksi. Näiden valiokuntien lausunnoissa todetaan selkeästi, että komission ehdotuksen kaltaiset olemassa oleviin, yksityisten omistamiin rakennuksiin kohdistuvat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ovat hyvin ongelmallisia, eikä Suomen tule tällaisia vaatimuksia hyväksyä.

Suomessa asuvien kannalta joustamaton ja kategorinen olevassa olevan asuinrakennuksen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimus olisi tuhoisa: pakkokorjauksia hinnalla millä hyvänsä ja ilman todellisia uusia päästövähennyksiä. Huolena on, että vaatimukset ovat sosiaalisesti kestämättömiä ja taloudellisesti mahdottomia. Eikä ole järkeä siinäkään, että energiatehokkuutta parannetaan huippuunsa isolla rahalla niissä rakennuksissa, joilla ei ole käyttäjiä enää muutaman vuoden päästä.

Toinen mahdollinen ongelmantuoja voi olla päästöttömän rakennuksen määritelmä tulevassa direktiivissä. Määrittelyllä ei saa aiheuttaa tilannetta, joka ei mahdollistaisi suomalaisen rakennuskannan ja energiajärjestelmätason symbioosin täyttä hyödyntämistä. Asumisen päästöjen vähentämisessä juuri päästöttömällä energiajärjestelmällä on valtaisa merkitys. Siksi myös päästötön verkosta tuleva energia tulisi huomioida osana päästöttömän rakennuksen määritelmää.

Päättäjien on pidettävä huolta, että neuvottelujen tuloksena EPBD:n vaatimukset antavat mahdollisuuden järkevään kansalliseen lainsäädäntöön ja todellisten päästövähennysten saavuttamiseen. Suomalaisen rakennuskannan ja energiajärjestelmän vahvuuksia sekä suunnitelmallisen kiinteistönpidon oppeja on voitava edelleen hyödyntää. Kansallisen lainsäädännön laatimisessa pitää olla mahdollisuus ottaa huomioon paikalliset ominaispiirteet ja suomalaisten rakennusten olemassa oleva vahva kytkös EU:n päästökauppasektoriin.

Direktiivissä ei pidä määritellä yksityiskohtaisesti kategorisia keinoja, joilla asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. Jos kaikki jäsenmaat laitetaan samaan muottiin, on olemassa iso riski, ettei asetettuja päästövähennyksiä saavuteta. Vähintään muutos olisi hyvin kallis ja hidas – eikä sillä saavuteta tavoiteltuja päästövähennyksiä toivotulla tavalla. Kun tavoitetaso on asetettu, direktiivin tulee jättää tilaa löytää tehokkaimmat ja toimivimmat päästövähennystavat kussakin EU-jäsenvaltiossa.

Tulevat lainsäädäntöhankkeet on valmisteltava huolellisesti

Kun direktiivit aikanaan valmistuvat, ei työ lopu siihen. Päinvastoin sen jälkeen alkaa iso ja hikinen urakka saattaa uudet vaatimukset osaksi meidän kansallista lainsäädäntöämme direktiivissä annettuun määräpäivään mennessä. Ensi vaalikaudella kansanedustajat tekevät merkittäviä päätöksiä, miten Suomessa uudistettuja direktiivejä tulkitaan ja tuodaan niiden vaatimukset osaksi lainsäädäntöämme. Nämä päätökset tulevat olemaan pitkävaikutteisia ja vaikuttavat kaikkien Suomessa asuvien asumiskustannuksiin. Tässä harjoituksessa ei ole varaa epäonnistua.

Poliittisten päätöksentekijöiden on huolehdittava ja varmistettava, että tulevat lainsäädäntöhankkeet valmistellaan huolellisesti, eri sidosryhmiä aidosti kuullen ja tutkittuun tietoon pohjautuen. Olennaista on myös kattavat vaikutusten arvioinnit. Ennen päätöksentekoa on oltava näkemys, mitä ehdotukset tarkoittavat esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden ja asukkaiden kannalta. On selvää, että ministeriöille on varattava riittävät resurssit isoon ponnistukseen.

Tulevien kansanedustajien on oltava hereillä: arviomme mukaan ehdotus olemassa olevien asuinrakennusten energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksista vaikuttaisi suoraan lähes kahteen miljoonaan suomalaiseen. VTT:n arvion mukaan komission ehdotus energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksista tarkoittaisi seuraavan 10 vuoden aikana sitä, että 35 prosenttia suomalaisesta rakennuskannasta tulisi korjata riippumatta korjaustarpeista. Minimienergiatehokkuusvelvoitteen täyttämisen hintalappu olisi miltei 14 miljardia euroa eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa. Pienistä asioista ei siis ole kyse.

Blogi on osa Kiinteistöliiton eduskuntavaalit 2023 -sarjaa. Kiinteistöliitto on suomalaisten taloyhtiöiden edunvalvoja. Kirjoituksissa nostetaan ja avataan suomalaisten taloyhtiöiden kannalta keskeisiä teemoja, joista päätetään eduskunnassa.

Ennakkoäänestys kotimaassa: 22.–28.3.2023
Ennakkoäänestys ulkomailla: 22.–25.3.2023
Vaalipäivä: 2.4.2023

Petri Pylsy

Petri Pylsy

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton johtava asiantuntija (energia ja ilmasto)

Lisää blogikirjoituksia

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.