Talot eivät maksa veroja vaan asukkaat ja toimijat

Viranomaiset ja päättäjät vaikuttavat verotuksen keinoin yhtä hyvin ihmisten asumiskustannuksiin kuin kiinteistösijoittamiseen ja sitä kautta asuntojen ja toimitilojen säilymiseen markkinoilla. Verotuksen tulkintaongelmat ja epäkohdat pitäisi poistaa, jotta kiinnostus kiinteistöihin saadaan turvattua.

Kuntien taloudelliset ongelmat ovat aiheuttaneet sen, että monissa kunnissa etsitään talousarviota tasapainottavia keinoja. Valtiovallan toimestakin on väläytelty mahdollisuutta käyttää kiinteistöveroa ja sen korottamista eräänä kuntien talousongelmien ratkaisukeinona.

Kiinteistövero ei ole tosiasiallisesti kiinteistöön kohdistuva vero, vaan sen kustannukset menevät asumis- ja yritysten toimintakustannuksiin. Näin maksajiksi joutuvat kuntalaiset tulotasosta riippumatta. Kohtuullinen kiinteistövero on myös usein kilpailuvaltti kun ihmiset valitsevat asuinpaikkansa ja yritykset toimipaikkansa. Kiinteistöveron korotus ei siis tässäkään suhteessa ole aito talouden tervehdyttämiskeino.

Asuminen on ihmisten perustarpeita, joten suoraan asumiskuluihin vaikuttavaa kiinteistöveroa ei Kiinteistöliiton mielestä tule nostaa. Myös kiinteistöjä rasittavat muut verot kuten energia- ja jäteverot tulee pitää kohtuullisina ja kunnallisten maksujen tulee määräytyä omakustannusperusteisesti ilman piiloverotusta. Kiinteistöverojen ja kunnallisten maksujen nosto iskisi ankarimmin juuri pienituloisiin, koska kiristykset johtaisivat yhtiövastikkeiden ja vuokrien nousuun.

Kiinteistörahastojen verotusta muutettava

Suomessa on vuodesta 1997 saakka ollut lainsäädännöllisesti mahdollista perustaa kiinteistörahastoja, mutta yhtään sellaista ei ole perustettu rahastojenverovelvollisuuden vuoksi. Kiinteistörahastolainsäädännön tavoitteena oli saada aikaan Suomessa selkeä ja turvallinen kiinteistösijoittamisen muoto, jonka tuotto olisi vakaata ja toiminta säänneltyä sekä pitkäjänteistä.

Kansainvälisesti toimivimmaksi kiinteistörahastomalliksi on osoittautunut osakeyhtiömuotoinen rahasto, joka on vapautettu verovelvollisuudesta tiettyjen sen toimintaan liittyvien edellytysten täyttyessä. Edellytyksistä mainittakoon rahastojen velvollisuus jakaa tuottonsa lähes kokonaan osinkoina sijoittajille. Näitä tuottoja puolestaan verotetaan kunkin sijoittajan oman verostatuksen mukaisesti.

Tällä tavoin sijoittaminen kiinteistörahastoon olisi verotuksellisesti samassa asemassa suoraan kiinteistösijoittamiseen verrattuna ja vaikutukset valtion verokertymäänkin jäisivät mitä ilmeisimmin vähäisiksi.

Mikäli sijoittaminen kiinteistörahastoihin tehdään helpoksi ja saatetaan verotuksellisesti yhdenvertaiseen asemaan suorien kiinteistösijoitusten kanssa, vuokra-asuntojen määrä varmasti lisääntyisi. Sijoittajanhan kannalta rahastosijoittaminen on suoraa kiinteistösijoittamista helpompaa ja jättää esimerkiksi kiinteistöjen hallinnointivelvoitteet ammattimaisille toimijoille.