Osoitteenmuutos Plaza
Etusivu Jäseneksi Taloyhtiöille Vuokrataloille Vuokranantajille Medialle
Etusivu > Uutiset > Asumisen verot ja maksut syövät ostovoiman

Asumisen verot ja maksut syövät ostovoiman
17.8.2016

Asumismenojen kasvu jättää jatkuvasti jälkeensä tulojen kasvun. Julkisen talouden tasapainotuksen ja ilmastopolitiikan nimissä asunnon omistajille ja vuokralaisille tulee maksettavaksi yhä raskaammat verot. Tämä ei ole yksin asuntomarkkinoiden haaste, sillä politiikalla on vaikutuksensa myös kotimaisen kysynnän, ja sitä myöten myös työllisyyden menestymisen mahdollisuuksiin. Nykysuuntauksella yhä suurempi osuus kuluttajista, asujista ja asunnonomistajista ajautuu menolasteineen julkisten tukijärjestelmien piiriin.

Asumisen verotuksen jatkuva kasvu vaarantaa kuluttajien talouden

Vuodesta 2010 lähtien kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi on noussut vuoteen 2016 mennessä noin 23 prosenttia. Samaan aikaan vuokrat ovat nousseet keskimäärin 18 ja käytettävissä olevat tulot vain 10 prosenttia. "Veroja ja maksuja maksavien taloudelliset mahdollisuudet selvitä kasvavasta asumismenojen rasituksesta hiipuvat entisestään. Jo nyt korotusten seurauksena on monenlaisia sivuvaikutuksia: esimerkiksi asumis- ja toimeentulotukien krooninen kasvu, ostovoiman kuihtuminen, talouskasvun hidastuminen, työvoiman saatavuuden pullonkaulat", toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Omakotitaloissa suurimmat kustannukset tulevat lämmityksestä ja kiinteistöverosta. Erityisesti sähkön verkkoyhtiöiden siirtomaksujen suuret korotukset nostavat omakotiasujien kustannuksia. PTT:n tekemien skenaariolaskelmien mukaan sähkön siirtomaksujen vuosittainen korotus 15 prosentilla nostaa asumiskustannuksia jopa 450 eurolla vuoteen 2019 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteilla oleva siirto- ja jakelumaksujen korotuskatto 15 % ei siis tosiasiallisesti estäisi kohtuuttomia korotuksia ja turvaisi kuluttajan asemaa.

"Asumismenoja tulee tarkastella kokonaisuutena ja niiden jatkuva kasvu tulee saada pysähtymään. Sähkön siirtomaksun ehdotettu 15 % korotuskatto on aivan liian korkealla, ja siksi korotuskattoesitys pitää tarkistaa kuluttajille huomattavasti kohtuullisemmaksi", edellyttää Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.

Kiinteistöveron merkitys kasvaa entisestään - Uudistuksissa huomioitava erot arvoissa ja maksukyvyssä

SOTE-ratkaisujen myötä kiinteistöveron osuus kuntien tuloista kasvaa merkittävästi, kun jopa puolet kunnallisveron kertymästä ohjataan tulevina vuosina sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen. Nykyisellään kiinteistöveron rakennusta koskeva osuus on suuruudeltaan kääntäen verrannollinen rakennusten arvoon, kun vertailu tehdään kaupungista toiseen. Kiinteistöliiton Indeksitalo-aineiston perusteella esimerkiksi vakiomuotoinen 40 vuotta vanha kerrostalokiinteistö maksaa Savonlinnassa 29 senttiä huoneistoneliöltä kuukaudessa rakennuksen kiinteistöveroa, kun taas Helsingissä määrä on 18 senttiä.

"Rakennuksia koskevat kiinteistöverotuksen arvot ovat koko maassa samat, ja kuntien veroprosenttipäätökset määrittävät verovelvollisen kiinteistöverorasituksen. Kiinteistöveron rahoitusosuutta kuntien tuloissa on pyritty kasvattamaan viime vuosina, ja sama näkemys on vallallaan myös tulevien vuosien suhteen. Kiinteistöverotuksen kehittämishankkeen yhteydessä onkin vakavasti tarkasteltava arvojen ja maksukyvyn vaihtelun vaikutukset kiinteistöverotuksessa. Tämä koskee myös tontin kiinteistövero-osuutta. Kiinteistöveron keskeisiä haasteita on myös verovelvollisen maksukyvyn huomioiminen", toteaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että kiinteistöverotus tulee nähdä osana verovelvollisen kokonaisverorasitetta ja että erityisesti pienituloisten ikääntyvien kohtuuttomille ja ylisuurille kiinteistöveroille tulee kehittää leikkausmekanismi, joka mahdollistaa ikääntyvien kotona-asumisen.

Kotitalousvähennys tuo tukea työllisyyteen

"On hyvä, että kotitalouksia ja sitä kautta PK-yrityssektoria tuetaan Valtionvarainministeriön seuraavassa budjetissa hallitusohjelmassa luvatulla kotitalousvähennyksen korotuksella. 30 miljoonan euron korotus (korvausprosentin nosto 45:stä 50:een) on vielä vähäinen. " Omakotiliiton toiminnanjohtajan Kaija Savolainen muistuttaa, että kotitalousvähennys on lisännyt työllisyyttä ja poistanut harmaata taloutta. "Tässä taloustilanteessa kotitalousvähennyksen korvausprosenttia sekä määrää on tarve nyt kasvattaa. Lisäksi on syytä pohtia käyttöalan laajentamista myös suunnittelutyöhön."

Kotitalousvähennys ulotettava myös taloyhtiöiden korjaushankkeisiin

Kiinteistöliitto on pitkään ehdottanut kotitalousvähennyksen ulottamista asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin korjaushankkeisiin. "Kysymys on edelleen ajankohtainen, ja toimenpiteellä pystyttäisiin hallinnollisesti kevyellä tavalla saamaan korjaushankkeisiin vauhtia, mikä toisi mukaan myös positiivisen työllisyysvaikutuksen", kannustaa Harri Hiltunen.

Lisätietoja:

Suomen Kiinteistöliitto:

pääekonomisti Jukka Kero, puh. 050 548 0231, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi
toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi

Suomen Omakotiliitto:

toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi

Asumismenot 2016 -tutkimuksen pääkohdat (powerpoint-esitys)

Julkisivuremonttikilpailu_AsOyRytynpyöli.jpg - pienennetty
Pääekonomisti Jukka Kero

Taloyhtio.netTaloyhtiosivutKiinteistolehti_logo_pieni_nega.pngKiinkoEuropean Property FederationKiinteistöalan Kustannus OyTalokeskustampuuri_s1.gifKTITilaajavastuu