Osoitteenmuutos Plaza
Etusivu Jäseneksi Taloyhtiöille Vuokrataloille Vuokranantajille Medialle
Etusivu > Uutiset > Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentamisessa odotettavissa kasvua ensi vuonna

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentamisessa odotettavissa kasvua ensi vuonna
15.11.2017

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi korjausrakentamiseen kasvua ensi vuodelle. Tänä vuonna hienoista kasvua on näkynyt lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta ensi vuodelle odotettavissa on barometrin perusteella kasvua muuallakin maassa. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi noin 2000 taloyhtiönsä edustajaa, joista lähes joka kolmannella on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke taloyhtiössään.

Elpynyt taloustilanne vaikuttaa taloyhtiöiden korjausrakentamiseen siten, että yhä pienempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 31 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna. 29 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna.

"Odotukset korjausrakentamisen lievän kasvun jatkumisesta saattavat heijastella vihdoinkin käynnistynyttä taloudellista elpymistä maassamme. Vuosi 2018 näyttäisi olevan hieman kuluvaa vuotta vilkkaampi taloyhtiöiden korjauksissa", arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Urakkatarjouksia saatu aavistuksen viimevuotista enemmän

Urakkatarjousten ja korjauslainojen saatavuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Syksyyn 2016 verrattuna taloyhtiöt ovat saaneet urakkatarjouksia aavistuksen aiempaa enemmän. Vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä arvioi, että pankkirahoituksen saatavuus korjaushankkeelle on pysynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana.

Lainaehtojen kehitysodotukset ovat uudelleen kääntyneet aiempaa huonompaan suuntaan. Korjauslainojen marginaalien keskiarvo on kuitenkin edelleen hieman kutistunut: se oli nyt 0,9 prosenttiyksikköä, kun keväällä taso oli 1,0 ja vuosi sitten syksyllä 1,1 prosenttia.

Taloyhtiöiden varautumiseen otettava systemaattinen ote

Korjausrakentamisbarometrin mukaan runsaat 40 prosenttia taloyhtiöistä varautuu korjauksiin taloudellisesti etukäteen. Vastausten perusteella ennakkorahastointi on ennakkovarautumisen keinoista hieman käytetympi kuin asuintalovaraus. Ennakkorahastointi tarkoittaa sitä, että osakkailta perittyjä varoja ei käsitellä tuloslaskelmassa vastiketuloina vaan osakkaiden suorittamina pääomasijoituksina. Tällöin ne merkitään kirjanpidossa yhtiön oman pääoman lisäykseksi taseeseen. Asuintalovarauksessa taloyhtiö voi enintään kymmenen vuoden ajan kerätä rahaa tuleviin hankkeisiin joutumatta maksamaan veroja tämän johdosta syntyneestä positiivisesta tuloksesta.

Taloyhtiöiden rahoituksessa on tapahtunut jonkinasteista tiukentumista saatavuuden suhteen: pankit ovat entistä tarkempia vakuuksien arvioinnissa ja lainaosuudet voivat jäädä takavuosia alemmille tasoille.

"Tästä syystä on yhä tärkeämpää, että taloyhtiöt suunnittelevat kiinteistönpitoaan vuosikausiksi eteenpäin", Kero painottaa.

Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla lähes joka viidennellä kerrostaloyhtiöllä

Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa erityisesti piharakenteita ja rakennusten ulkovaippoja. Korjausrakentamisbarometrissä tiedusteltiin nyt ensimmäistä kertaa sähköautojen latausjärjestelmiin liittyviä rakennusaikeita, ja näistä kertoi liki viidesosa kerrostalovastaajista ja 15 prosenttia rivitalovastaajista.

Viemärikorjausten kokonaiskustannukset yhä nousussa pk-seudulla

Korjausrakentamisbarometrissa kysytään syksyisin putkiremonttien toteutustavoista. Viemärisaneerauksista noin 40 prosenttia tehtiin asentamalla uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan viemäriputket asennettiin runsaassa 10 prosentissa saneerauskohteita. Joka kuudes taloyhtiö saneerasi viemärinsä yhdistämällä ns. perinteisiä ja sisäpuolisia menetelmiä. Noin kolmannes kunnosti viemärit sisäpuolisia kunnostusmenetelmiä käyttämällä.

Perinteisillä remonttitavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräinen kokonaiskustannus oli koko Suomessa 700 euroa, pääkaupunkiseudulla 880 euroa ja muualla Suomessa 450 euroa huoneistoneliöltä. Kokonaiskustannukset kasvoivat pääkaupunkiseudulla, mutta laskivat muualla Suomessa vuoteen 2016 verrattuna. Sisäpuolisilla korjaustavoilla toteutettujen viemärikorjausten keskimääräiset kokonaiskustannukset asettuivat 320 euroon huoneistoneliöltä koko maassa, kun vuotta aiemmin havaintojen mediaani oli 250 euroa neliöltä.

Korjausrakentamisbarometri syksy 2017

Lisätietoja medialle:

Pääekonomisti Jukka Kero, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6226

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri

Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2017 korjausrakentamisbarometri tavoitti ennätysmäärän 2015 vastaajaa. Vastaajista 1456 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 251 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 308 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Syksyn kierroksella painottuvat nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Keväisin ovat painopisteenä energia-asiat ja ylläpitotoimet. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.9. - 13.10.2017.

Julkisivuremontti2.jpg

Kiinteistolehti_logo_pieni_nega.png

Kiinko_pieni_185x43.gif

Kiinteistöalan Kustannus Oy

ktilogo_pieni.pngTilaajavastuu