Äänileikkurin soveltamisen johdosta osakkeenomistajan enimmäisäänimäärä voi olla desimaaliluku

18.3.2016

Helsingin hovioikeudella on ollut ratkaistavanaan kysymys siitä, voiko äänestysrajoituksen (äänileikkurin) soveltaminen johtaa siihen, että osakkaan enimmäisäänimäärä on desimaaliluku. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole säännöstä äänileikkurin soveltamisen mahdollisesti tuottamien murto-osaäänien pyöristämisestä eikä asiaa ole käsitelty myöskään asunto-osakeyhtiöoikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa.

Hovioikeuden ratkaisemassa tapauksessa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä ei ollut äänileikkuria koskevaa määräystä, joten yhtiössä tuli sovellettavaksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 13 §:n mukainen äänileikkuri. Kyseisen äänileikkurisäännöksen mukaan yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa yhtiökokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Hovioikeuden ratkaisemassa tapauksessa yhtiössä oli   kuusi osakeryhmää. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä oli määräys, jonka mukaan kullakin osakeryhmällä on yksi ääni. Äänileikkuria laskettaessa viidesosa yhtiökokouksessa edustetuista äänistä oli tällöin 1,2. Asiassa oli kyse siitä, voiko osakkeenomistajan äänimäärä olla äänileikkurin soveltamisen johdosta desimaaliluku vai pitääkö desimaaliluku pyöristää kokonaisluvuksi.

Hovioikeus päätyi tuomiossaan (7.1.2016, nro 107) siihen, että osakkeenomistajan äänimääräksi voi tulla desimaaliluku. Hovioikeus totesi tuomiossaan nimenomaisen lainsäännöksen puuttuvan ja perusteli tuomiota sillä, että koska äänestysrajoituksella tosiasiallisesti rajoitetaan osakkeenomistajan oikeuksia, on perusteltua lähteä siitä, että tällaista rajoitusta nimenomaisen säännön puuttuessa tulkitaan suppeasti. Hovioikeus totesi myös, että asunto-osakeyhtiön päätöksenteko- ja äänestystavat eivät ole riittävä peruste rajoittaa osakkeen omistajalleen tuottamaa äänioikeutta enemmän kuin lain äänestysrajoitus edellyttää.

Minna Anttila

Minna Anttila

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton lakimies

Lisää blogikirjoituksia

Haku