Vahingonkorvausvastuu kosteus- ja homevaurioista

15.1.2017

Korkein oikeus antoi aivan viime vuoden lopussa ratkaisun kuntayhtymän vahingonkorvausvastuuta koskevassa asiassa (KKO:2016:99). Kysymys oli siitä, oliko kuntayhtymä laiminlyönyt työsuojeluvelvollisuuksiaan ja oliko se tuottamuksensa perusteella vahingonkorvausvastuussa työntekijöilleen, jotka olivat sairastuneet sisäilman ongelmista johtuviin sairauksiin. Työntekijät olivat työskennelleet kätilöinä sairaalan synnytysosastolla, jolla sittemmin todettiin kosteus- ja homevaurioita.

Korkein oikeus totesi, että synnytysosastolla havaitut ja kuntayhtymän tietoon tulleet vesivuodot olivat korostaneet kuntayhtymän velvollisuutta tarkkailla seikkoja, jotka viittaisivat siihen, että rakenteisiin on muodostunut työntekijöiden terveyden kannalta merkittävä kosteusvaurio. Tällaisesta ei ollut kuitenkaan ollut aistein havaittavia merkkejä. Silloin kun ulkoisia merkkejä rakenteellisista kosteusvaurioista ei ole havaittavissa, merkki kosteusvaurioista voi olla työntekijöiden oirehdinta. Esitetyn selvityksen perusteella korkein oikeus kuitenkin katsoi, että kuntayhtymä ei ollut saanut tietoa synnytysosaston työntekijöiden poikkeavasta oireilusta ennen kuin kantajana olevat kätilöt olivat sairastuneet.

Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan kuntayhtymän osoittaneen, että synnytysosastolla vuonna 2003 esiin tulleet rakenteelliset puutteet ja kosteusvauriot eivät ole olleet kuntayhtymän tiedossa eivätkä sen ennakoitavissa ennen kantajien sairastumista. Kun merkkejä tai epäilyä terveyttä vaarantavasta kosteusvauriosta ei ole ollut, kuntayhtymällä ei ole ollut aihetta ryhtyä korjauksiin tai erityisasiantuntemusta vaativiin selvitystoimiin. Homealtistusta koskeneen epäilyn herättyä kuntayhtymä oli teetättänyt oirekartoituksen ja hankkinut ulkopuolisen asiantuntijan selvityksen kosteusvaurioista ja sen korjaamisesta. Korkein oikeus katsoi, että kuntayhtymä ei ollut ratkaistavana olevassa tapauksessa huolimattomuudesta laiminlyönyt sille työnantajana työturvallisuuslain mukaan kuuluvia tarkkailu- ja ennakointivelvollisuuksiaan ja kätilöiden kanne hylättiin.

Tapauksessa vahingonkorvausvelvollisuutta ei ollut, koska kuntayhtymän katsottiin toimineen riittävän huolellisesti. Sama periaate toimii myös yhtiön ja osakkaan sekä vuokranantajan ja vuokralaisen välillä. Välillä asunto-osakeyhtiöiltä ja vuokranantajilta vaaditaan kosteus- ja homevaurioiden korjaamisen lisäksi vahingonkorvauksena esimerkiksi muualla asumisesta tai asumishaitasta syntyneitä kuluja, homevaurioituneiden huonekalujen hävittämisestä syntyneitä kuluja tai lääkärikuluja. Kosteusvaurion merkkeinä ovat yleensä näkyvät kosteusvauriot, homeen haju ja rakennuksen käyttäjien oireilu. Kun asukas ilmoittaa vioista ja on syytä epäillä kosteus- ja/tai homevauriota, kannattaa aina ryhtyä viivytyksettä tarvittaviin selvitystoimiin ja korjauksiin. Toimittaessa huolellisesti ei synny vahingonkorvausvastuuta.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton neuvontalakimies.

Virpi Hienonen

Virpi Hienonen

Lisää blogikirjoituksia

Haku