Kuluttajien velat kasvavat - kuten myös rahoitusvarallisuus ja hieman myös asuntojen arvot

4.10.2017

Kotitalouksilla oli huhti–kesäkuussa lainoja yhteensä 145 mrd. euron arvosta. Lainakanta kasvoi 3,5 % edellisvuodesta. Kasvua oli euroissa 4,9 mrd. euroa. Asunto-osakeyhtiöiden kautta otetut lainaosuudet kasvoivat suhteellisesti tätä nopeammin, miltei 13 prosenttia. Rahassa kasvua oli kaksi miljardia euroa. Yhtiölainaosuudet muodostivat 17,6 mrd. euroa kaikista kotitalouksien lainoista (12,1 %). On hyvä, että näitä asioita entistä paremmin tilastoidaan, ja on käyty jopa pientä keskustelua. Mutta mitä velan määrän kasvusta voidaan päätellä?

Ensiksikin on muistettava, ettei kaikilla yhtiöillä ja kuluttajilla velan määrä kasva: velat ja sen kasvu jakautuvat epätasaisesti kuluttajien ja taloyhtiöiden kesken. Selvää lienee, että velallisten määrä on kasvussa ja isot velkamäärät ja -osuudet ovat yhä laajempi ilmiö taloyhtiöissä. Uusia yhtiöitä on lyöty pystyyn jopa 70 prosentin velkaosuuksilla. Lisäksi isoja peruskorjaushankkeita toteuttavien yhtiöiden määrä kasvattaa kokonaisvelkoja. Myös asuntolainojen määrä on jatkanut hienoisessa (noin 2 %) kasvussa.

Kun velat kasvavat, tarve velan hyvään hallitaan kasvaa. Lyhentämisen tielle on järkevää lähteä mieluummin nopealla aikataululla kuin odottaen. Korkotason nousu tulee ennemmin tai myöhemmin toteutumaan. Jos yhtiövelan lyhentämisessä päätetään pitää taukoa, kunkin osakkaan on kuitenkin ymmärrettävä varautua jollain tavalla lyhennyksiin ja korkojenkin nousuun.

Taloyhtiöissä on syytä seurata tarkalla silmällä vastikerästejä, ja sovittava myös yhteisesti vastikerästien käsittelytavat. Tärkeää on reagoida rästeihin nopeasti, eikä antaa rästejä kertyä pitkään ennen mitään toimenpiteitä. Tähän on olemassa käyttökelpoiset menettelynsä.

Asunto-osakkeen ostajan on syytä ymmärtää taloyhtiöiden perus-tunnuslukujen päälle. Myyntihinnan ja ns. velattoman hinnan ero voi olla huomattava. Pankit auttavat tämän asian ymmärtämisessä. Lainansaanti (asuntolaina + taloyhtiön huoneistolle jyvitetty lainaosuus) on rajallista.

Myös rahoitusvarallisuus kasvanut - ja nopeammin kuin lainakakku

Velkojen rinnalla kotitaloussektorin rahoitusvarallisuus on kasvanut tuntuvasti, miltei 20 mrd. euroa vuodessa, ollen 301 mrd. euroa toisella neljänneksellä. Suhteellinen kasvu on seitsemän prosenttia.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vuoden 2010 alusta kotitalouksien kaikki velat ovat kasvaneet 36 prosenttia, taloyhtiöiden velat 142 prosenttia. Käytettävissä oleva tulo on kasvanut 19 prosenttia, ja osakehuoneiston arvo keskimäärin 13 prosenttia. Rahoitusvarallisuuden arvo 43 prosenttia. Ks. taulukko: http://www.kiinteistoliitto.fi/velatjavarallisuus/.

Kotitalouksien riskienhallinnassa varallisuuden puolella suurimmat riskit kohdistuvat rahoitusvarallisuuden arvoon, ja velkojen puolella korkojen nousuun. Myös reaalitalouden heikko kehitys heikentäisi monen osakkeenomistajan velanhoitokykyä. Suunnitelmallisuus ja ammattimaisuus on yhä tärkeämpää, sekä kotitaloudella että taloyhtiöllä.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti.