Alueidenkäytön lainsäädäntö uudistuu

16.9.2025

Aiempi maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut kokonaisvaltaisen uudistuksen kohteena jo joitakin vuosia. Ensimmäisenä saatiin voimaan uusi rakentamislaki, jolla uudistettiin rakentamista koskeva säännöstö. Nyt uudistuksen kohteena on alueidenkäyttö, jota koskeva lakiesitys ollaan viemässä eduskuntaan vielä tämän vuoden aikana. Laki pitäisi sisällään valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusta ja merialuesuunnittelua koskevan säännöstön. Näiden lisäksi tulossa on vielä yhdyskuntakehittämis- ja yhdyskuntarakentamislait, joilla kokonaisuudistus saatetaan loppuun.

Alueidenkäyttöä ja erityisesti kaavoitusta koskeva lakihanke on kiinteistönomistajien kannalta merkittävä. Vaikka alun perin kaavailluista muutoksista osa on matkan varrella karissut pois (kuten kaavatasojen lukumäärän karsiminen), pitää ehdotus kuitenkin sisällään useita uudistuksia. 

Uudistetun lain tavoitteena on edistää mm. yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta ja riittävän asuntotuotannon edellytyksiä sekä edelleen yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista. Samalla valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan ohjausvaikutuksia jossain määrin kevennetään, jolla kaavoituksen painopistettä siirretään enenevässä määrin kunnille. 

Yleiskaavan osalta huomiota on kiinnitetty esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin tulva- ja hulevesi riskeihin sekä niiden torjuntaan. Toisaalta uudistuksella pyritään sujuvoittamaan kaavoitusta niin, ettei vanhentunut yleiskaava estäisi asemakaavoitusta tarvittaessa siitä poikkeavastikin samalla, kun yleis- ja asemakaava voitaisiin myös laatia ja hyväksyä yhteisessä käsittelyssä. 

Erityisen mielenkiintoinen on kiinteistönomistajan näkökulmasta lakiehdotukseen sisältyvä maanomistajan aloiteoikeus kaavoituksen osalta. Sen mukaan kunta voisi maanomistajan pyynnöstä päättää antaa asemakaavaa, tuulivoimayleiskaavaa, aurinkovoimayleiskaavaa, rantayleiskaavaa tai muun suoraan rakentamista ohjaavaa yleiskaavaa koskevan ehdotuksen maanomistajan laadittavaksi tämän omistamalle alueelle. Kiinteistöliiton näkemys on, että kumppanuuskaavoitusmenettely voisi osaltaan helpottaa ja nopeuttaa taloyhtiöiden täydennys- ja lisärakentamishankkeita.

Myös valitusoikeutta kaavoituksen osalta oltaisiin ehdotuksen mukaan rajaamassa. Valitusoikeus olisi lähtökohtaisesti vain asianosaisilla, eli niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa silloin, kun kyse on yleiskaavan mukaisesta asemakaavoituksesta. Muilta osin valitusoikeuden säilyttämiseen olisi vaikutusta myös sillä, onko kyseinen taho jättänyt muistutuksen kaavoitusprosessin aikana. 

 Tapio Haltia

Tapio Haltia

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija.

Lisää blogikirjoituksia

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.