Eksynyt päätöksentekoviidakossa

27.4.2018

Päätöksiä tehdään monissa eri tahoissa - niin valtiotasolla kuin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa, yhdistyksissä, yrityksissä sekä tietysti taloyhtiön yhtiökokouksessa. Päätöksentekoon liittyvä lainsäädäntö on eri instansseilla eri ja siten myös päätöksentekoon liittyvät menettelyt eroavat toisistaan. Itse kun olen monessa mukana, huomaan, että välillä saattavat erilaiset päätöksentekomenettelyt mennä keskenään sekaisin.

Tuorein esimerkki tämän tyyppisestä on taloyhtiön yhtiökokouksessa hyväksytty kokouskäytäntö, jonka mukaan kaikki päätösehdotukset tulee jättää kirjallisesti kokouksen sihteerille. Tämähän on vakiintunut käytäntö kunnallisessa päätöksenteossa, mutta asunto-osakeyhtiölaissa ei ole tämän tyyppistä määräystä. Riittää, että taloyhtiön yhtiökokouksessa esitetään päätösehdotus suullisesti. Kysymys herääkin – voiko yhtiökokouksessa edes määrätä tai päättää, että ehdotukset on tehtävä kirjallisessa muodossa?

Osakkaat voivat moittia yhtiökokouksen päätöstä, jos asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten osakkaan oikeuteen. Onko vaatimus kirjallisuudesta vastoin lain menettelysääntöjä? Onko se voinut vaikuttaa osakkaan oikeuteen?

Asunto-osakeyhtiölaki ei siis tunne menettelyä, jonka mukaan esityksen on oltava kirjallisessa muodossa. Toisaalta laissa ei kuitenkaan kielletä sitä, että yhtiökokous voisi päättää kokousmenettelystä ja siitä, että esitykset on esitettävä kirjallisesti. Onko siitä huolimatta, ettei sitä varsinaisesti kielletä, kuitenkin katsottava ylläolevan menettelyn periaatteessa olevan vastoin lain henkeä? Tähän pohdintaan toki vaikuttaa myös näkemys siitä, missä määrin päätös vaikuttaa osakkaan oikeuteen. Viime kädessä oikeus ratkaisee asian osakkaan moitteesta. Mielestäni moitteella on kuitenkin realistinen mahdollisuus menestyä. Toki jos osakkaat ovat menettelyn hyväksyneet, päätös on ollut yksimielinen, moiteoikeutta ei ole.

Lisäksi kannustan taloyhtiötä pohtimaan sitä, miten osakkaat kannustetaan osallistumaan yhtiökokoukseen ja vaikuttamiseen. Edellä mainittu tiukka menettelymääräys ei varmastikaan edesauta siihen.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton apulaispäälakimies.

Kristel Pynnönen

Kristel Pynnönen

Lisää blogikirjoituksia

Haku