Kuka maksaa vastikkeet, jos leskelle on annettu elinikäinen käyttöoikeus huoneistoon?

17.9.2021

Esimerkiksi testamentissa tai lahjakirjassa voi olla määräys, jolla huoneiston käyttöoikeus on luovutettu eri henkilölle kuin osakkeenomistajalle. Leski saa käyttöoikeuden tyypillisesti joko testamentin tai PK 3 luvun 1a §:n perusteella. Säännöksen mukaan perillisten jakovaatimuksesta huolimatta leski saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly lesken varallisuuteen.

Käyttöoikeuden haltijalla on oikeus käyttää huoneistoa omana asuntonaan tai vuokrata sitä edelleen. Vuokratuotto kuuluu tällöin käyttöoikeuden haltijalle. Lesken hallintaoikeus tulee pyydettäessä merkitä myös osakeluetteloon.

AOYL 3 luvun 1 §:n mukaan osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan. Suhteessa asunto-osakeyhtiöön on vastikkeen maksuvelvollisuus mahdollisesta käyttöoikeudesta huolimatta siten aina osakkeenomistajalla. Näin ollen esimerkiksi perillisten ja lesken keskinäinen sopimus siitä, että leski vastaa kaikista yhtiövastikkeista hallinta-aikanaan, ei vapauta perillisiä vastikkeiden maksuvelvollisuudesta yhtiöön nähden.

Kun lesken käyttöoikeuden kohteena on asunto, on lesken suhteessa perillisiin kuitenkin vastattava omaisuudesta johtuvista tarpeellisista kustannuksista, jotka ovat sen laatuisia, että ne on maksettava hänen hallinta-aikanaan saatavalla tuotolla. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu tämän tarkoittavan, että lesken on vastattava asunnon kuluista suhteessa perillisiin laskennallisen vuokratulon rajoissa. Käyttöoikeuden huoneistoon saanut leski vastaisi siten suhteessa perillisiin hoito- ja pääomavastikkeista kyseisen asunnon käyvän vuokran määrään saakka. Jos vastikkeet ovat korkeammat kuin se käypä vuokra, jota asunnosta saisi, jäävät käyvän vuokran ylittävät kustannukset perillisten vastattavaksi. Jos taas vastikkeet alittavat käyvän vuokran määrän, ei leski vastaa tätä suuremmista kustannuksista suhteessa perillisiin.

Yhtiön edustajien ei kuitenkaan tarvitse säikähtää, mikäli heillä meni pää pyörälle edellä kerrotusta. Yhtiön ei tarvitse pohtia, mikä osuus vastikkeista kuuluu käyttöoikeuden saaneen lesken ja mikä perillisten maksettavaksi, vaan yhtiö voi aina periä vastikkeet osakkeenomistajilta, eli tässä tapauksessa perillisiltä.

Johanna Ylä-Mononen

Johanna Ylä-Mononen

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton lakimies

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.