Latausmahdollisuudet käytännössä

26.1.2021

Sähköautot pysyvät puheenaiheena koronastakin huolimatta. Keskeisenä syynä ovat hallituksen kunnianhimoiset tavoitteet liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on selvää, että liikenteen sähköistymisessä on edettävä ripeästi. Yhtenä keinona on säädetty velvoitteesta, jonka mukaan vanhoissakin taloyhtiöissä on toteutettava latauspistevalmius viimeistään merkittävän korjaushankkeen yhteydessä. Miltä se oman taloyhtiön tilanne nyt näissä oloissa näyttäytyy?

Vaikka latauspistelaki nyt velvoittaakin latauspistevalmiuden, eli käytännössä kaapelireittien toteuttamiseen, tulee jatkossakin valtaosa todellisista latausmahdollisuuksista perustumaan vapaaehtoisiin hankkeisiin. Näitä hankkeita puolestaan käynnistetään sitä mukaan, kun tarvetta esiintyy. Kun asia tulee ajankohtaiseksi, on syytä tarkastella lähtötilannetta, eli autopaikkojen hallintaperusteita, yhtiön sähköverkon tilaa ja kapasiteettiä sekä osakkaiden ja asukkaiden tarpeita ja tahtotilaa latauksen osalta. Jos taloyhtiössä ollaan suunnittelemassa laajamittaista korjaushanketta, joudutaan lisäksi pohtimaan lain asettamia velvoitteita kaapelireittien toteuttamisen osalta. Omalta osaltaan asiaan vaikuttaa latausmahdollisuuden toteuttamiseen saatavilla oleva julkinen avustus ja valtion asuntorahaston (ARA) linjaukset avustuksen myöntämisperusteista.

Liikkeelle lähdetään siis nykytilanteen kartoittamisesta: ovatko autopaikat suoraan taloyhtiön hallinnassa vaiko osakkeilla hallittavia ja mikä on sähköjärjestelmän tila? Jos kyseessä ovat taloyhtiön paikat, voidaan latausmahdollisuus toteuttaa joko taloyhtiön hankkeena tai puhtaasti osakkaan muutostyönä. On myös ajateltavissa, että taloyhtiön hankkeena toteutetaan sähkönsyöttö, eli kaapelireitit ja kaapelointi autopaikoille, jolloin halukkaat osakkaat voivat (taloyhtiön suostumuksella) asennuttaa käytössään olevalle paikalle latauslaitteen omana muutostyönään. Sähköjärjestelmän vapaan kapasiteetin osalta on huomiotava sen jakaminen osakkaiden käyttöön yhdenvertaisella tavalla.

Jos paikat taas ovat osakkeilla hallittavia, voidaan latausmahdollisuudet edelleen toteuttaa myös yhtiön hankkeena niin, että kustannukset kohdentuvat uudistuksesta hyötyville autopaikkaosakkaille, tai toisaalta osakasvähemmistön hankkeena niin, että hankkeeseen suostuvat kattavat siitä aiheutuvat kustannukset. Tässäkin tilanteessa on mahdollista jättää itse latauslaitteen hankinta osakkaan muutostyönä toteutettavaksi, jolloin luonnollisestikin siitä aiheutuvat kustannuksetkin ja kunnossapito jäävät osakkaalle.

Yhtiön hankkeena toteutettaessa kunnossapitovastuu jää lähtökohtaisesti yhtiölle. Selkeyden vuoksi voi olla selkeämpää, että yhtiön perusjärjestelmän osat, kuten sähkönsyöttö on yhtiön kunnossapitovastuulla. Toki kunnossapitovastuuta on mahdollista täsmentää yhtiöjärjestykseen otettavalla kunnossapitovastuumääräyksellä. Osakasmuutostyönä toteutetun asennuksen, kuten esimerkiksi latauslaitteen kunnossapidosta vastaa puolestaan kulloinenkin osakas.

Latausmahdollisuuksia toteutettaessa tulisi lähtökohtana olla, että lataamisesta koituva kustannus jää käyttäjän maksettavaksi. Näin ollen kulutettu sähkö tulee voida mitata ja siitä koituva kulu periä käyttäjältä. Yhtiön paikoilla tämä on huomioitava autopaikkaa koskevassa vuokrasopimuksessa. Osakepaikkojen osalta on syytä viedä yhtiöjärjestykseen erillinen latausvastike. Jos yhtiössä päätetään toteuttaa latausmahdollisuus ulkopuolista palveluntarjoajaa käyttäen, on tämän usein mahdollista periä sähkönkulutuksesta aiheutuva suoraan käyttäjältä.

Tapio Haltia

Tapio Haltia

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton neuvontalakimies

Lisää blogikirjoituksia

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.