Miksi lyhytvuokrauksen määrittely on tärkeää?

10.11.2026

Lyhytvuokrausta koskevan rakentamislain muutoksen (HE 83/2026 vp) käsittely etenee eduskunnassa. Ympäristövaliokunta antoi 5.11. mietintönsä (YmVM 12/2026 vp) lakiesityksestä. Lyhytvuokrauksen määrittely rakentamislaissa on tärkeää muun muassa siksi, että asunto-osakeyhtiölaissa ja huoneenvuokralaissa on uusia, juuri voimaan tulleita lyhytvuokraukseen liittyviä säännöksiä, mutta kummassakaan mainituista laeista lyhytvuokrausta ei ole määritelty.

Mikä on lyhytvuokrausta?

Rakentamislakiin esitettävissä uusissa pykälissä määritellään lyhytvuokraus seuraavasti: lyhytvuokrausta on kalustetun asunnon vuokralle antaminen yhdenjaksoisesti alle 28 päiväksi korvausta vastaan majoitustarkoituksessa. Raja on tarkka ja selkeä. Jos vuokrataan neljäksi viikoksi tai tätä pidemmäksi ajaksi, ei ole kyse lyhytvuokrauksesta.

Saako asuntoa lyhytvuokrata?

Vastaavalla tavalla tarkkarajaisesti uusissa pykälissä määritellään myös se, missä määrin asuntoja saa lyhytvuokrata. Asuntoa saa mietinnön mukaan lyhytvuokrata edellyttäen, että lyhytvuokrausvuorokaudet eivät ylitä 90 vuorokautta kalenterivuodessa. Kunta voi nostaa rajan 90 vuorokaudesta jopa 180 vuorokauteen.

Jos lyhytvuokrausvuorokausien määrä ylittää mainitut rajat, kunta harkitsee, edellyttääkö lyhytvuokraustoiminta kyseessä olevassa tapauksessa rakentamisluvan hakemista käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Asunto-osakeyhtiössä osakas tarvitsee yhtiön myötävaikutusta rakentamisluvan hakemiseen, eikä osakas voi yksin lähteä tarvittavaa rakentamislupaa hakemaan. Osakkaalla ei ole lakisääteistä oikeutta saada huoneistonsa käyttötarkoitusta muutetuksi vaan se edellyttää yhtiökokouksessa ko. osakkaan suostumuksen lisäksi 2/3 määräenemmistöpäätöstä.

Rakentamislakiesityksessä säädetyt vuorokausirajat koskevat asemakaava-alueella sijaitsevia asuntoja. Vapaa-ajan asuntoja rajat eivät kuitenkaan koske, vaikka vapaa-ajan asunto sijaitsisikin asemakaava-alueella. Rajat eivät liioin koske tilannetta, jossa asunnossa kirjoilla oleva lyhytvuokraa yleensä omassa käytössään olevaa asuntoaan. Tällainen vuokraaminen rajoittuu käytännössä lähinnä loma-aikoihin.

Mitä ongelmia aiheutuu puuttuvasta lyhytvuokrauksen määrittelystä?

Puuttuvasta lyhytvuokrauksen määrittelystä johtuen yhtiön hallinto ei voi tietää, missä tilanteissa lyhytvuokraukseen voidaan hallintaanottoteitse puuttua. Se toki on ollut selvää, että yhtiöllä on tarve puuttua lyhytvuokraukseen, jos lyhytvuokrauksesta aiheutuu merkittäviä häiriöitä. Tältä osin asunto-osakeyhtiölain uudistus myös selkeytti tilanteen arviointia entisestään ja keinot puuttumiseen ovat lähtökohtaisesti tältä osin olemassa. Puuttuva palanen on ollut lyhytvuokrauksen määrittely, jota nyt ollaan juuri tekemässä rakentamislailla.

Tähän saakka on ollut usein epäselvää, milloin asunnon lyhytvuokraus on voitu katsoa asunnon käyttötarkoituksen vastaiseksi käytöksi. Taloyhtiöiden hallinnon on ollut vaikea ja välillä jopa mahdotonta arvioida, pystyykö lyhytvuokraukseen käyttötarkoituksen vastaisuuden perusteella puuttumaan. Asiasta on ollut lähes yhtä monta mielipidettä, kun mielipiteen esittäjääkin. Mielestäni lainsäädännön selkeys on kaikkien osapuolten etu. Tämä asia tulee nyt rakentamislakia uudistettaessa selkeytymään edellyttäen, että rakentamislaki hyväksytään eduskunnan täysistunnossa ympäristövaliokunnan mietinnössä esitetyssä muodossa.