Palautukset tippuu lain reunalta

Putkiremontti ei ole asukkaiden keskuudessa se maailman odotetuin asia, mutta tsemppausta sen läpiviemiseen saa ideoimalla uuden mieluisan kylpyhuoneen. Mutta mitä jos yhtiön valitsemat kaakelit ja kalusteet eivät miellytä? Millä edellytyksin osakas saa laitattaa mosaiikkia lattiaan ja pitää oman täydelliseksi osoittautuneen peilikaapin jatkossakin?

Vastaavanlaisiin tilanteisiin törmätään lähes jokaisessa märkätilaremontissa. Lähtökohta on, että yhtiökokous päättää enemmistöllä korjaushankkeeseen ryhtymisestä ja sen pelisäännöistä. Märkätilaremontin osalta varsin tavanomaista on, että yhtiö päättää kalusteiden, laattojen yms. osalta tietyn perustason, joka huoneistoihin toteutetaan. Osakkaille annetaan mahdollisuus poiketa tästä, mutta omalla kustannuksellaan. Yhtiökokouksissa asia ilmaistaan niin, että osakas saa perustasosta enemmän, mikäli maksaa erotuksen. Kuulostaa reilulta ja näin sen maalaisjärjellä pitääkin mennä. Mutta mihin tämä kaikki perustuu? Miksi osakas ei maksa peilikaapista, jota ei halua vai pitäisikö maksaa sittenkin?

Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 § 1 momentin hyvitysperiaatteet soveltuvat tilanteeseen melkein. Hyvityksen edellytykset eivät täyty, juridisessa mielessä hyvityksestä ei ole kyse. Arkikielessä asia kuulostaa juurikin hyvitykseltä; osakasta hyvitetään siitä, että hänellä on oma peilikaappi eikä hän halua yhtiön ehdottamaa. Jotta emme eksy soveltamaan väärää pykälää puhuttakoon kuitenkin palautuksista.

Miten näihin palautuksiin sitten tulisi suhtautua ja miten ne tulisi laskea? Jälleen kerran asia tulisi päättää periaatetasolla yhtiökokouksessa. Loogiselta kuulostaisi, että se, joka ei tuotetta ota saa palautuksena tuotteen hankintahinnan. Eli jos et ota perustasoista laattaa, maksat lisää perustasoisen laatan ja haluamasi laatan erotuksen (huomioiden mahdolliset työkustannuserot). Asiaa enemmän mietittyä oikeammalta tuntuisi ajatus siitä, että mikäli peilikaappia ei halua, palautetaan osakkaalle hankintahinta suhteutettuna hänen vastikeosuuteen. Eli palautuksen pohjalla käytettäisiin sitä summaa, joka ko. osakkaan maksettavakseen olisi peilikaapeista tullut. Toimisiko tämä ajatus myös laattojen osalta?

Maria Kulomäki

Maria Kulomäki

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton lakimies

Lisää blogikirjoituksia

Haku