Syys, ruska ja lehtisota

Rapsakan kuulaat syysaamut ovat täällä taas! Monessa taloyhtiössä suunnitellaan jo pihatalkoita. Toisille lehtien haravointisavotta tarjoaa mukavaa liikunnallista puhdetta, toisille haravointitalkoot ovat piinaa. Tunteiden kuumotusta aiheutuu erityisesti, jos lehtiään tiputteleva puu ei edes sijaitse taloyhtiön tontilla. Pitäisikö lehdet haravoida tai puhaltaa lehtipuhaltimella reteästi takaisin naapuritontille vai löytyykö asiaan jotakin juridisia apuvälineitä?

Naapurikiinteistöjen välisiä oikeussuhteita sääntelee naapuruussuhdelaki. Lain kantava tausta-ajatus on se, että kullakin on oikeus käyttää kiinteistöään tavalla, joka ei haittaa kohtuuttomasti naapuria.

Puiden istutus ja pito kiinteistöllä on lähtökohtaisesti sallittu. Toisinaan puu on kaavaan merkitty, jolloin puun kaato edellyttää viranomaislupaa. Puu pudottaa lehtensä säännöllisesti, eikä tässä lähtökohtaisesti ole mitään sellaista, johon naapuri voisi juridisesti tarttua. Taloyhtiön vaatimus haitan poistamisesta eli käytännössä puun kaatamisesta voisi menestyä nähdäkseni vain erittäin poikkeuksellisesti. Sama koskee esimerkiksi lehtien haravointi- ja muiden vahinkokulujen velkomista.

Jos naapurin puun juuret tai oksat aiheuttavat haittaa taloyhtiölle, on taloyhtiö naapuruussuhdelain perusteella oikeutettu poistamaan juuret ja oksat omalta alueeltaan. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei naapuri ryhdy itse poistotoimiin kohtuullisessa ajassa kehotuksen saatuaan. Oksien poisto voi tuoda helpotusta lehtisavottaan.

Karsintahommia suoritettaessa on tietysti vältettävä puun vahingoittamista.  Puun oksien ja juurien karsinta tulee suorittaa sellaisella tavalla ja ajoittaa siten, etteivät metsurinpuuhat aiheuta puun kuolemaa. Huolimaton toiminta voi johtaa vahingonkorvausvastuuseen. Korvaavan täysikasvuisen puun hankinta- ja istuttamiskulut ovat omaa luokkaansa.

Jenni Hupli

Jenni Hupli

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton päälakimies

Lisää blogikirjoituksia

Haku