Yhtiökokousajankohta lähestyy – osakas, ole valmis käyttämään kyselyoikeuttasi!

19.2.2018

Vähemmistösuojasäännöksistä ehkä tärkein on osakkaan kyselyoikeus ja toisaalta yhtiön tiedonantovelvollisuus yhtiökokouksessa. Kyselyoikeus on lain sanamuodon mukaan rajattu nimenomaan yhtiökokoukseen, eikä osakkaalla siten ole ns. jatkuvaa oikeutta saada tietoja yhtiön asioista. Tätä voitaneen tulkita siten, että vaikka osakas on toimittanut yhtiön hallitukselle kysymykset etukäteen ennen kokousta, on osakas siitä huolimatta velvollinen esittämään kysymyksensä varsinaisessa kokouksessa. Mikäli osakas ei ole varsinaisessa kokouksessa itse läsnä, ei kysymyksiin tarvitse vastata.

Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän tulee kokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä antaa tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, velvollisuus koskee myös yhtiön taloudellista asemaa yleisemmin. Kysymykset tulee esittää kokouksessa, kun asianomaista asiaa (pykälää) kokouksessa käsitellään. Osakkaan kysymyksen tulee rajoittua käsiteltävään asiaan, tai kysymyksellä tulee olla jokin merkityksellinen ja asiallinen syy-yhteys käsiteltävään asiaan - mikäli tilanne on epäselvä, yhtiökokous tekee asiasta päätöksen.

Mikäli kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, voidaan kysymykseen vastata kirjallisesti kahden viikon kuluessa. Vastaus tulee lähettää kysymyksen tehneelle osakkaalle ja pyynnöstä myös muille osakkaille. Mikäli hallitus kieltäytyisi ilman perusteita antamasta vastausta, on katsottu, että osakkaalla olisi oikeus tuomioistuimessa vaatia tiedon antamista.

Hyvään hallintoon kuuluu, että yhtiön hallitus ja isännöitsijä varautuvat jo etukäteen vastaamaan osakkaiden mahdollisiin kysymyksiin yhtiökokouksessa.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton apulaispäälakimies.

Kristel Pynnönen

Kristel Pynnönen

Lisää blogikirjoituksia

Haku