Hajautetun omistuksen taloyhtiöt: Perusfaktoja

25.3.2024

Suomessa on runsaat 90 000 asunto-osakeyhtiötä, joista arvioni mukaan hieman runsaat 80 000 on kotitalouksien omistamia ns. hajautetun omistuksen taloyhtiöitä. Loput ovat yritysten, esimerkiksi vuokrataloyhtiöiden omistamia asunto-osakeyhtiöitä.

Hajautetun omistuksen taloyhtiökannassa on runsaat 1,3 miljoonaa asuntoa. Asukkaiden määrä tässä kannassa on karkeasti arvioiden 2,5 miljoonan tienoilla.

Kokojakaumassa on huomattavan paljon pieniä yhtiöitä, sillä hieman runsaat puolet kuuluu kokoluokkaan 1–9 huoneistoa. Pari-, erillis- ja rivitaloyhtiöiden mediaanikoko lienee noin 10 asuntoa, kun taas kerrostaloissa mediaani nousee runsaaseen 30 huoneistoon. Viime vuosina on rakennettu paljon isoja kerrostaloyhtiöitä, joissa huoneiston keskikoko on ollut aiempaa pienempi. Koko kannan keskimääräiset ominaisuudet muuttuvat kuitenkin hitaasti. 

Kerrostalokanta painottuu 1960- ja 1970-lukuihin, rivitalokannassa painottuu 1980-luku selvästi kerrostaloja enemmän. Viime vuosina rivitaloja on rakennettu vähän, kuten myös omakotitaloja.

Hajautetusti omistetun taloyhtiökannan markkina-arvo on haarukassa 250–300 mrd. euroa. Koko asuinrakennuskannan markkina-arvo arvioitiin olevan vuosikymmenen alussa noin 470 mrd. euroa (Lähde: Pellervon Taloustutkimus ja Tampereen yliopisto: Asuinrakennusten korjaustarve 2020–2050, vuodelta 2022).

Kotitalouksia koskeva taloyhtiölainaosuuksien kokonaismäärä oli Tilastokeskuksen mukaan 22,6 mrd. euroa syyskuussa 2023. Mikäli karkeasti oletetaan, että puolet kotitalouksien omasta 107 mrd. euron asuntolainapotista kohdistuisi osakeasuntoihin, kokonaisvelkataso hajautetun omistuksen kannassa olisi noin 76 mrd. euroa. Tällöin tähän taloyhtiökantaan kohdistuvan kokonaisvelka-aste aste olisi luokkaa 25–30 prosenttia, verrattain maltillinen. Kiinteistöliiton kyselyjen perusteella noin kolmasosa yhtiöistä on ollut kokonaan velattomia. Velkaantuneimpia ovat muutaman vuoden ikäiset taloyhtiöt ja yhtiöt, joissa on juuri toteutettu isoja korjaushankkeita.

Kyse on siis isoista asioista niin hyvän ja turvallisen toimintaympäristön kuin kansallisvarallisuuden ja sen ylläpidon kannalta. Arvioni mukaan tässä kuvattu taloyhtiökanta tuottaa vuositasolla noin 5 mrd. euron hoitokulujen kierron. Korjaamisen arvo on tässä kannassa vuositasolla runsaat 3 mrd. euroa, kun huomioidaan taloyhtiöiden vastuulla olevat ja osakkaiden omat korjaukset. Koko asuinrakennusten korjaustarve on lähivuosina 7,5–8 mrd. euroa vuosittain. 

Taloyhtiöiden aktiviteetit tuottivat yhteiskunnan käyttöön noin 1,8 mrd. euroa verotuloja vuonna 2022, Kiinteistöliiton tilastoihin ja laskentakehikoihin perustuvan arvion mukaan. Taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden päätöksien työllisyysvaikutus on hieman runsaat 100 000 henkilötyövuotta. Yritysten laskutuksen ja työllistämisen seurauksena saadaan vielä lisää verotuottoja yhteiskunnalle.

Rahalla suoraan mitattavien asioiden lisäksi taloyhtiöt mahdollistavat keskeisiä kotitalouksien ja kansalaisten asumispalveluita sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakenteita, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan olemassaolon ja talouden pyörimisen kannalta. Näiden taloyhtiöiden pyörittämiseen osallistuu Kiinteistöliiton arvion mukaan reilut 300 000 taloyhtiöiden hallituksen jäsentä, yhteistyössä ison palveluyhtiöiden verkoston kanssa.

Tämä oli ensimmäinen taloyhtiöiden tulevaisuuden näkymiä tarkastelevaa kirjoittajan blogi-sarjaa, jotka julkaistaan lähiviikkoina.