Asuinrakennusten arvioitu korjaustarve on vuosina 2022–2050 keskimäärin yhdeksän miljardia euroa vuodessa, ja tarve on kasvussa. 
Samanaikaisesti korjausrahoituksen saatavuus on vaikeutumassa useissa kunnissa ja kaupungeissa. 
Asuinrakennukset muodostavat suurimman ja tärkeimmän yksittäisen varallisuuserän. Samalla ne tuovat turvaa maailman myllerryksessä. Siksi niistä huolehtimisen ja kiinteistönomistajien omatoimisen taloudellisen varautumisen mahdollistamisen tulee
olla yksi lähivuosien kärkitavoitteista. 

Esitämme:

• Tehdään kodeista ikä- ja muistiystävällisiä ja energiatehokkaita. Tuetaan olemassa olevan asuinrakennuskannan perusparannuksia kohdentamalla enemmän määrärahoja rakennusten energia­tehokkuuteen ja esteettömyyden parantamiseen. 
  Helpotetaan asunto-osakeyhtiöiden omatoimista taloudellista varautumista korjaushankkeisiin päivittämällä asuintalovarauksen taso.
• Varmistetaan korjausrakentamisen lupaprosessien sujuvuus. 
  Parannetaan rakentamisen laatua ja edistetään lämmitysmarkkinoiden reilua kilpailua laatimalla asetus rakennusten lämmityksestä ja jäähdytyksestä. Otetaan käyttöön pätevyysvaatimukset lämmityksen tai jäähdytyksen suunnittelijoille ja työnjohtajille.  
• Vaikutetaan aktiivisesti siihen, että taloyhtiöt huomioidaan Euroopan unionin päätöksenteossa ja ne pääsevät paremmin osaksi EU-rahoitusohjelmia. 

Alueiden eriytyminen asettaa merkittäviä haasteita asunto-osakeyhtiöille ja kodinomistajille. Väestöään menettävillä seuduilla laskevat vakuusarvot haastavat ­korjausrahoituksen saamista. Taloyhtiöiden taloudelliset vaikeudet yleistyvät, minkä lisäksi tyhjien ja purkukuntoisten taloyhtiöiden määrä kasvaa. Osakeomistuksesta on vaikea irtautua ja erilaiset bulvaanijärjestelyt yleistyvät.

Myös kasvukeskuksissa on nähtävissä asuinalueiden eriytymistä, ja asuinkustannukset ovat nousseet tuntuvasti. Paikoittain raja lyhytvuokrauksen ja ammattimaisen majoitustoiminnan välillä on epäselvä, eikä taloyhtiöillä ole tehokkaita keinoja valvoa, onko lyhytvuokraus rakentamislainsäädännön mukaista. 

Esitämme:

• Varaudutaan asunto-osakeyhtiöiden vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin ja konkursseihin sekä tuetaan yhtiöiden hallittua alasajoa. Kehitetään valtion toimesta malli, jolla tuetaan yhtiöiden juridista ja rakennusten fyysistä purkamista. Luodaan verohuojennusmenettely, jolla voidaan vapauttaa pysyvästi tyhjentyneet kiinteistöt kiinteistöverosta.
• Vapautetaan valtion tukemia asuntoja käyttö- ja luovutus­rajoituksista, jos asuntojen vuokrausaste on alhainen eikä asunnoille ole pysyvää kysyntää pidemmällä aikavälillä.
• Lisätään asuntotarjontaa korkean kysynnän alueilla helpottamalla lisä- ja täydentämisrakentamista myöntämällä riittävästi lisärakennusoikeutta, alentamalla lisä- ja täydennysrakentamisen maan­käyttöön liittyviä korvauksia sekä keventämällä autopaikkavaatimuksia.
• Seurataan uuden lyhytvuokraukseen vaikuttavan
  sääntelyn toimivuutta ja säädetään rekisteröitymis­velvollisuus lyhytvuokraajille. 

Lähes puolet väestöstämme asuu asunto-osakeyhtiöissä. Siksi asunto-osakeyhtiöiden lainsäädännöllä ja niitä koskevilla päätöksillä on iso merkitys hyvinvoinnille. Asumisen kustannukset nousivat jyrkästi 2020-luvun alkupuoliskolla, joten kustannusten hillintään on kiinnitettävä huomiota. Kasvavat hoitokustannukset ovat myös pois tarpeellisista korjausinvestoinneista.

Vakavat asumishäiriöt ovat lisääntyneet, mutta taloyhtiöiltä puuttuvat tehokkaat keinot puuttua ongelma­­tilanteisiin. Asumisrauha on turvattava ja parannettava puuttumisen mahdollisuuksia.
Samoin tupakkalainsäädäntö tulee päivittää vastaamaan Suomen tavoitetta olla kokonaan savuton.Tupakointi voi olla haitallista yksilön lisäksi myös naapureille, siksi häiritsevään tupakointiin tarvitaan tehokkaampia puuttumisen keinoja. 

Esitämme:

• Mahdollistetaan vakaviin asumishäiriöihin tehokas puuttuminen palauttamalla asunto­yhteisöille ja vuokranantajille oikeus saada poliisiviranomaiselta tiedot asumishäiriöihin liittyvistä huoneistokäynneistä.
• Kehitetään hallintaanottosääntelyä pidentämällä hallintaanoton enimmäisaika kolmesta viiteen vuoteen.  
• Kielletään tupakointi moniasuntoisten asunto­yhteisöjen parvekkeilla ja huoneistopihoilla ensisijaisesti tupakkalailla ja säädetään kiellon rikkomisen seuraamukseksi viranhaltijan määräämä laiminlyöntimaksu.
• Toteutetaan huolelliset kustannusarvioinnit aina, kun julkisella päätöksenteolla voi olla vaikutuksia asumiseen. Asumisen kustannuksia ei tule nostaa hallituskaudella päätösperäisesti.  

Rakennuksissa ja rakentamisessa käytetään noin 40 prosenttia kaikesta energiasta ja puolet kaikista luonnonvaroista. Noin kolmasosa päästöistä syntyy niiden piirissä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan sekä huoltovarmuuden kannalta on keskeistä, että energiajärjestelmämme on mahdollisimman päästötön, rakennukset energiatehokkaita ja materiaaleja käytetään viisaasti.  

Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi meidän tulee varautua sen haittoihin. Rakennukset ovat erityisen alttiita yleistyville ilmastoriskeille kuten sään ääri-ilmiöille. Asumisterveyden ja kiinteistövarallisuuden ylläpito vaatii,että rakennuskantamme kestää muuttuvia sää­olo­suhteita.Ilmasto- ja energiapolitiikan tulee olla kustannus­tehokasta, teknologianeutraalia ja suosia markkina­ratkaisuja.

Esitämme

• Vaikutetaan Euroopan unionissa aktiivisesti siihen, että päästökauppa (ETS1 ja ETS2) säilyy keskeisenä päästöjen vähentämisen keinona ja lisätään sen vaikuttavuutta nykyisestä.
• Kehitetään asunto-osakeyhtiöille oma vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusjärjestelmä, kannustetaan kiinteistönomistajia parantamaan rakennusten energiatehokkuutta ja lisätään tietoutta energiansäästöstä.
• Varaudutaan sääolosuhteiden vaikeutumiseen ja sään ääri-ilmiöihin rakennetussa ympäristössä. Päivitetään kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma huomioimaan nykyistä paremmin rakennettu ympäristö ja asuinrakennukset.
• Helpotetaan kiertotalousratkaisujen laajempaa käyttöön­­­­ottoa muun muassa suotuisalla vero­­kohtelulla, kehittämällä kiertotalouden infrastruktuuria ja edellyttämällä kiertotalousratkaisuja julkisissa hankinnoissa.