Osakkaan kyselyoikeus

Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty osakkaan kyselyoikeudesta yhtiökokouksessa. Kyselyoikeus on ainoa lailla säädetty osakkaan oikeus esittää yhtiön johdolle kysymyksiä. Yhtiön johdon täytyykin lain mukaan huolehtia kyselyoikeuden toteutumisesta.

Hallituksen ja isännöitsijän on yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Yhtiön taloudellisten asioiden osalta osakkaan kyselyoikeus on laaja, sillä käsiteltäessä tilinpäätöstä hallituksen velvollisuus tietojen antamiseen koskee yhtiön taloudellista asemaa yleisemmin. Kyselyoikeus koskee käsiteltävän asian kannalta todellista ja olennaista tiedontarvetta, joten kyselyoikeuden väärinkäyttötapauksissa puheenjohtaja voi evätä tai keskeyttää puheenvuoron.

Ellei pyydettyjä tietoja ole käytettävissään yhtiökokouksessa, vastaus on annettava kirjallisesti kahden viikon kuluessa kysymyksen esittäneelle osakkaalle ja pyynnöstä myös muulle osakkaalle. Jos tietojen antaminen tuottaisi yhtiölle olennaista haittaa, niitä ei saa antaa. Näissä tilanteissa on yleensä kyse joko henkilötiedoista tai yhtiön sopimuskumppaneiden liikesalaisuuksista. Tällöin hallituksen täytyy antaa kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta pyydetty tieto yhtiön tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle.

Laki ei tunne ennakkokysymysten esittämistä ennen yhtiökokousta. Hyvän hallintotavan mukaista kuitenkin on, että osakkaille mahdollistetaan ennakkokysymysten esittäminen hallitukselle tai isännöitsijälle. Ennakkokysymyksiin vastataan yhtiökokouksessa. Hyvän hallintotavan mukaista ja suositeltavaa on, että yhtiön johto antaa osakkaille tietoja olennaisista yhtiön asioista myös tilikauden aikana.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton lakimies.

Minna Anttila

Minna Anttila

Lisää blogikirjoituksia

Haku