Kiinteistöveron tuotto kasvaa ilman uudistustakin

Valtiovarainministeriö ilmoitti lokakuun viimeisenä perjantaina, että suunniteltuun kiinteistöverouudistukseen otetaan kahden vuoden lisäaika. Samalla pyritään tekemään suunnitellut muutokset yhdellä kertaa, jotta myös vaikutusarviot olisivat riittävät päätöksenteon hetkellä. Tähtäin on nyt vuodessa 2022, jolloin päätökset tulee tehdä viimeistään vuonna 2021.

 

Tulkinta? Valmistelijoiden kannalta olisi ollut todella uskaliasta ajaa uudistuksen alkuperäisellä jaotuksella ja idealla huhtikuun vaaleihin, ottaen huomioon kaikki muut reunaehdot ja faktat. Siinä mielessä voi todeta harkinnan voittaneen. Herätyskelloja soiteltiin varsin paljon, ja lopulta kellonsoittoon myös herättiin.

Entä nyt, voiko kiinteistöveron unohtaa vähäksi aikaa?

Akuutit kiinteistöverokysymykset eivät poistu tämän päätöksen myötä. Kollegani Juho Järvinen kirjoitti tällä blogi-palstalla elokuun lopulla tuhansia keskustakiinteistöjä koskevasta ns. kaksitasokaava-ratkaisuista. Kannattaa palauttaa tämä mieliin, ja selvittää omien kiinteistöjen tilanne. Tämä asia kaatuu päälle jo vuonna 2019, ja maksettavan kiinteistöveron määrä voi kasvaa rutkasti. Lue lisää aiheesta täällä.

Kiinteistöveron tuotto kasvanut veroprosenttien noston ja uudisrakentamisen takia

Kiinteistöveron kertymä kasvaa tätä nykyä jo sen takia, että asuinrakentaminen ja muukin rakentaminen kasvattaa veropohjaa. Uusi rakennuskanta tulee lisäksi isolla painolla kalleimmille alueille, joten senkin takia verokertymä vahvistuu kasvavissa kaupungeissa. Haja-asutusalueillakin esim. voimalaitosten rakentaminen ja teollisuus-/varastorakennusten sekä sote-kiinteistöjen rakentaminen kasvattaa kiinteistömassaa.

Kiinteistöveron määrä on kasvanut vuodesta 1993 miltei viisinkertaiseksi vuoteen 2018 mennessä. Yleinen inflaatiokaan ei tästä selitä kuin osan, sillä elinkustannusindeksi on noussut vain maltilliset 43 prosenttia tänä aikana. Vuodesta 2009 vuoteen 2018 kiinteistöveron tuotto on kasvanut miltei 90 prosenttia.

Kun vuoden 2019 lukemat saadaan, voitaneen todeta kiinteistöveron tuoton kaksinkertaistuneen vuosikymmenessä. Monilla paikkakunnilla kasvua on ollut jopa pitkästi yli 100 prosenttia tällä ajanjaksolla. Kiinteistöveroprosentteja on jyrkästi nostettu ja myös verotusarvoja on nostettu.

Toisin sanoen sekä kiinteistöveron tuotto että purevuus ovat voimakkaasti kasvaneet viime vuosina. Toisin kuin kiinteistöverouudistuksesta keskusteltaessa monet näyttävät ajattelevan.

Jukka Kero

Jukka Kero

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti.

Lisää blogikirjoituksia

Haku