Millä ja miten kierrätysaste nousuun - taloyhtiönäkökulma

Vuoden 2017 yhdyskuntajätteen tilastotiedot olivat monelle jätealan ihmiselle pettymys, vaikka kaatopaikkasijoitetun jätteen osuus painuikin vain yhteen prosenttiin. Kierrätyksen osuus yhdyskuntajätteestä oli viime vuonna 41 %. Tavoitteena on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä.

EU:n direktiivien tavoitteena on edistää kiertotaloutta sekä vähentää kaatopaikoille ja polttoon menevän jätteen määrää. Yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 65 % vuoteen 2030 mennessä, ja pakkausjätteestä 75 %. Tuleville vuosille on luvassa paljon muitakin merkittäviä muutoksia, joilla tulee olemaan suuriakin vaikutuksia niin talouteen kuin kansalaisten elämään.

Mutta mitä tehdä, kun Suomen jätehuollon tavoitteista jäädään jälkeen? Jätevoimaloiden kauhat janoavat jätettä poltettavaksi myös tulevina vuosina.

Kiinteistöliiton Kiertotalouskyselyyn miltei 5000 vastaajaa

Kiinteistöliitto järjesti jäsentaloyhtiöiden edustajille vuodenvaihteessa kiertotalouskyselyn, joka pyrki saamaan selville taloyhtiötason toimijoiden näkemykset kierrätyksen tilanteesta ja näkymistä. Vastaajia saatiin miltei 5000. Kyselyn tulokset julkaistaan 22. helmikuuta.

Alustavasti voidaan todeta, että pakkausmuovin kiinteistökohtainen keräys on merkittävin uusi erilliskeräyksen kohde vähänkään isommassa taloyhtiössä. Pakkauskartongin keräys on jo kasvanut yleiseksi. Kaiken kaikkiaan taloyhtiön vastuuhenkilöillä tuntuu olevan selkeän myönteinen tahtotila jätteiden säntilliseen käsittelyyn ja kierrätykseenkin.

Karkeasti ottaen 60 prosenttia miltei 90000 taloyhtiöstä on korkeintaan 10 huoneiston kokoisia. Miltei 40 prosenttia koko kannasta on maksimissaan viiden huoneiston kokoluokassa. Huoneistomäärällä mitattuna jakauma ei ole läheskään niin vino.

Erilliskeräysvelvoitteiden tiukennus iskee suureen määrään pieniä yhtiöitä

Jätehuoltomääräysten velvoittavuus vaihtelee alueelta toiselle. Pääkaupunkiseudulla (HSY-alue) päätettiin juuri tiukentaa taloyhtiökohtaisia velvoitteita. Erilliskeräysvelvoitteet lasketaan vuoden 2021 alusta viisi huoneistoa ja sitä suurempiin yhtiöihin.

Jätehuoltomääräysten iso muutos törmää käytännön haasteisiin. Taloyhtiöiden jätehuoltoon käytettävät tilat ovat hyvin rajalliset. Pienissä yhtiöissä olisi hyvä olla käytössä monilokeroisia keräysastioita. Niitä kuitenkin ollaan vasta pilotoimassa, kuten myös monilokeroastioiden tyhjäysautoja. Epäselväksi jää se, kuinka kustannustehokas ratkaisu tämä on kokonaisuuden kannalta.

Taloyhtiöiden kategoriassa 5 – 10 huoneistoa yhtiöitä on paljon. Hallinto on yleensä ohutta, ja senkin takia jätehuoltovelvoitteiden merkittävä reivaus tulee varmasti isolle osalle (=tuhansille taloyhtiölle) yllätyksenä. Tämä tarkoittaa isojen viestintä-, koulutus- sekä kehityshankkeiden tarvetta kiireisellä aikataululla. Muuten hommasta saattaa tulla iso soppa. Sekään ei voi olla kestävää, että pienten yhtiöiden keräysastia ovat pitkin poikin tontteja ja pihateitä. Tämä on sekä viihtyvyys- että myös turvallisuusasia.

Taloyhtiöiden välistä keräysyhteistyötä myös pitäisi kannustaa ja markkinoida. Samaten omakotialueiden sisäistä yhteistyötä.

Jukka Kero

Jukka Kero

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti

Lisää blogikirjoituksia

Haku