Putkiremontti taloyhtiössä

Putkiremontteja tehdään vuosittain tuhansissa suomalaiskodeissa. Silti putkiremontti on monelle osakkeenomistajalle melkoinen peikko – sitä pelätään ja siitä liikkuu paljon harhaluuloja. Osakkaiden kannattaakin ottaa asioista selvää ennen putkiremonttipäätöksen tekoa. Näin osakkaat pystyvät paremmin osallistumaan putkiremonttia koskevaan päätöksentekoon omassa yhtiössään.

Taloyhtiön käyttövesi- ja viemäriputkistot eivät ole ikuisia, vaan ne kestävät käytössä noin 40–60 vuotta. Tämän jälkeen putkistot on korjattava tai uusittava. Hälytyskellojen tulisi alkaa soida, jos putkistossa on jatkuvasti vuotoja ja tukkeumia. Toisinaan taloyhtiöt lykkäävät putkiremonttia viimeiseen asti. Tällöin on hyvä ymmärtää, millaista riskipeliä pelataan. Putkivuoto voi vaikuttaa merkittävästi asumiskustannuksiin ja osakkeiden arvon säilymiseen.

Putkiremontti voidaan toteuttaa vaihtamalla rakennukseen uudet putket taikka pinnoittamalla tai sukittamalla vanhat putket. Nykyään on mahdollista myös yhdistellä eri menetelmiä; voidaan esimerkiksi vaihtaa näkyvissä olevat viemäriputkiston osat uusiin ja sukittaa rakenteissa olevat viemäriputkiston osat. Näiden niin sanottujen hybridiratkaisujen suosio kasvanee tulevaisuudessa. Ne sopivat moniin taloyhtiöihin ja auttavat säästämään remonttikustannuksissa.

Se, miten putkiremontti toteutetaan, riippuu osakkaiden tahdosta ja kiinteistönpidon suunnitelmallisuudesta. Jos tavoitellaan pitkäaikaista lopputulosta, putkiremontti kannattaa toteuttaa uusimalla putkistot joko vanhaan tai uuteen paikkaan tai hybridiratkaisuna. Jos taas putkiston tarvitsee kestää käytössä vain 10–20 vuotta, voidaan harkita myös pinnoitusta.

Putkiremonttia suunniteltaessa selvitetään tavallisesti mahdollisuus tehdä rakennukseen samanaikaisesti myös muita remontteja kuten sähkö- ja tietoliikennejärjestelmien uusiminen. Osakkaiden kannattaa suhtautua avoimesti näihin muihin remontteihin. Remontteja yhdistelemällä voidaan nimittäin vaikuttaa tulevien asumiskustannusten ennustettavuuteen ja osakkeiden arvon säilymiseen.

Jari Virta

Jari Virta

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton kehityspäällikkö

Haku