Suunnitelmallisuus ja raha = Korjausrakentamisen strategian kulmakivet

24.1.2020

Ympäristöministeriön johdolla valmistellaan asiakirjaa nimeltään ”Korjausrakentamisen strategia 2050”. Sen sisällöillä tullaan myös vastaamaan maaliskuussa Komissiolle rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon toteutuksesta. Strategian on tarkoitus ”helpottaa rakennuskannan vapaaehtoista ja kustannustehokasta korjaamista erittäin energiatehokkaiksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä”.

Strategialuonnos on nähtävissä ja siihen voi antaa kommentteja täällä. Asiasta järjestetään myös työpaja 11. helmikuuta, jolloin tutkitaan myös otakantaa.fi -järjestelmän kautta saatua palautta.

Korjausrahoituksen saamisessa on haasteita

Korjaushankkeiden rahoitus on välttämätön osa korjauksien toteuttamista. Kaikenlaisissa korjauksissa. Jos rahaa ei ole osakkailla, eikä kukaan myöskään suostu rahaa korjauksiin lainaamaan, kovin paljon ei korjata.

Kiinteistöliiton tilaisuuksissa ja neuvonnassa korjausrakentamisen rahoituksen haasteet tulevat esille. Enemmän kuin mitä kevään 2019 Talous- ja rahoituskyselymme tuloksissa. Vuoden takaisessa kyselyssä isännöitsijöiden vastauksissa rahoituksen saatavuushaasteet nousivat huomattavasti enemmän esille kuin hallitusten vastauksissa. Kun isännöitsijät ovat hallituksia enemmän suorissa kontakteissa pankkeihin, voidaan arvioida, että lainansaannissa on enemmän haastetta kuin vain yksittäistapausten verran.

Johtopäätöksiä:

  • Taloyhtiöiden on laitettava omat asiansa mahdollisuuksien mukaan järjestykseen. Pitkän ajan kunnossapidon ja korjaussuunnittelun osana on oltava myös rahoituksen järjestäminen. Osakkaiden näköalat ja preferenssit on huomioitava hyvissä ajoin.
  • Mitä matalammat vakuusarvot sitä tärkeämmäksi muodostuu ennakkovarautuminen. Ulkoisen lainan saamisessa taloyhtiön ennakkovarautumisen osoittaminen merkinnee positiivista myös pankin kannalta.
  • Pankeilta toivotaan selkeää kommunikointia rahoituksen saamisesta ja ehdoista. Jos alkuperäisiin tarjouspyyntöihin ei voida vastata suoralla lainalupauksella, voisi tarjota myös viittauksen siitä, onko lainapyyntöä muokkaamalla lainaa saatavissa.
  • Perusparannuslainojen valtion täytetakaus on laitettava kuntoon. On uudelleen mietittävä ja päätettävä, mitkä sen tavoitteet ovat. Mikäli todetaan, että se on käyttökelpoinen instrumentti, siitä pitää tehdä myös ominaisuuksiensa kannalta sellainen. Toistaiseksi tämän instrumentin kautta on kanavoitu takauksia 0 euroa, vaikka jo kuudetta vuotta nautitaan 100 miljoonan euron vuosittaista takausvaltuutta valtion budjetissa. Taloyhtiökannassa voi hyvinkin olla sellaista elinkelpoista osaa, joka ei saa yksityistä rahoitusta ilman valtiontakauksen tyyppistä palvelua. Asiaa on syytä pohtia korjaustrategian lisäksi myös Asuntopoliittisen työryhmän työskentelyssä.

Kiinteistöliitto antaa oman panoksensa sen eteen, että lainansaantihaasteita selvitellään ja säädöksiä kehitetään sellaisiksi, että asuinrakennuksia ylläpidetään ja korjataan ajallaan, ja samalla myös energiatehokkuustavoitteita pystytään edistämään. Hienot strategiset suunnitelmat ovat pelkkää sanahelinää, jos käytännön tasolla kivijalka pettää. Ja rahoitus on vain yksi esimerkki.

Jukka Kero

Jukka Kero

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.