Korjaushankkeen viestintä taloyhtiössä
5.9.2017
Viestintä on olennainen osa korjaushanketta. Jos viestintä hoidetaan huonosti, jää hankkeesta helposti kehno vaikutelma, vaikka itse työsuoritukset olisivat menneet hyvin. Taloyhtiö on yhteisö, jonka asukkaiden ja osakkaiden on oltava ajoissa selvillä yhteisössä asumiseen vaikuttavista asioista.
Remontti on taloyhtiössä aina tärkeä asia, ja sillä on usein huomattavia vaikutuksia asukkaiden päivittäiseen elämään. Vain viestinnän avulla saadaan asukkaille riittävä tieto päätettävistä asioista ja työnaikaisista tapahtumista ja ohjeista. Viestinnän sisältöön, muotoon, ajantasaisuuteen ja esitystapaan onkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakentajien ammattikieli ei välttämättä avaudu tavallisille asukkaille. Siksi informaatiotilaisuuksissa asiat on esitettävä selkokielellä ja ratkaisuja on pyrittävä havainnollistamaan materiaalinäyttein, erikoispiirroksin sekä mahdollisesti kuvin tai mallinnuksin.
Viestintä jaetaan tyypillisesti neljään tapaan, joita ovat passiivinen, reaktiivinen, aktiivinen ja proaktiivinen. Passiivisessa viestinnässä hoidetaan tavanomaisesti vain pakollinen lakisääteinen viestintä. Reaktiivisessa viestinnässä tietoa annetaan sitä pyydettäessä, mutta ei yleensä oma-aloitteisesti. Aktiivisessa viestinnässä asioista kerrotaan säännöllisesti ja toisinaan ennakoivasti. Proaktiivisessa viestinnässä viestinnälle on asetettu selkeät tavoitteet, joiden toteutumista myös valvotaan.
Taloyhtiön hallituksen jäsen tai osakas ei tavallisesti viitsi mennä kovin syvälle yhtiön asioiden taustoihin, vaikka henkilön tietotaito siihen riittäisi. Yleensä etsitään vain pikaista ratkaisua käsillä olevaan haasteeseen. Tästä syystä edellä mainitut neljä viestintätapaa eivät välttämättä riitä taloyhtiön viestintään. Tarvitaan taloyhtiön viestintään liittyvien henkilöiden aktivoimista. Käytännössä viestintään osallistuville tahoille tulee kertoa miksi viestitään, miten viestitään ja milloin se hoidetaan.
Kirjoittaja on Kiinteistöliiton kehityspäällikkö.
