Kuten Pride nimenäkin viestii, ihmisoikeusliikkeen ja tapahtuman on tarkoitus tehdä kullekin meistä tilaa ja antaa lupa olla rohkeasti oma itsensä, vapaana syrjinnästä. Pride-kuukausi huipentuu perinteisesti kulkueeseen, jossa monimuotoiset ryhmittyvät marssivat yhteisellä asialla, kukin tuoden oman yksilöllisen äänensä yhteiseen pirtaan. Yhteisöllisyys ja yhteisöjen monimuotoisuus onkin Priden ytimessä. 

Taloyhtiöt ovat perimmiltään yhteisöllinen asumisen muoto. Osakkaat omistavat yhtiön yhdessä ja tekevät sitä koskevia päätöksiä yhdessä. Osakkaat ja asukkaat elävät kauniisti rinta rinnan, eikä yleensä ole edes selvää, kuka omistaa, kuka on vuokralla. Useimmissa yhtiöissä asuminen tapahtuu verrattain tiiviisti, minkä lisäksi porukalla jaetaan yhteisiä tiloja kuten pyykkitupa, sauna ja piha. Useissa yhtiöissä toteutetaan joka vuosi yhdet tai useammat talkoot, jotka ovat mainio tapa tutustua naapuriin ja rakentaa asuinyhteisöä. Vuorovaikutus ja yhteiset kokemukset myös luovat keskinäistä luottamusta ja helpottavat asioista sopimista. 

Taloyhtiöiden hyvä hallintotapa -suosituksessa (2021) todetaan viisaasti, että ”osakkaiden ja asukkaiden välisellä huomaavaisuudella ja suvaitsevaisuudella on erittäin suuri merkitys asunto-osakeyhtiömuotoisessa yhteisöasumisessa kaikkien osakkaiden asumismukavuuden sekä yhteisen päätöksenteon ja toiminnan kannalta.” Huomaavaisuus ja suvaitsevaisuuden merkitys vain korostuu, kun naapurimme eroavat meistä taustaltaan, kieleltään, vakaumukseltaan tai fyysisiltä ominaisuuksiltaan ja tarpeiltaan. Jo naapurien tervehtiminen voi luoda arvokkaan kokemuksen nähdyksi tulemisesta, kuulumisesta yhteisöön.  

Hyvässä hallintotavassa täsmennetään ajatusta toteamalla, että ”osakkaiden ja asukkaiden on suvaittava sitä, että toisten osakkaiden ja asukkaiden tavat poikkeavat hänen tavoistaan, kunhan poikkeavista tavoista ei aiheudu objektiivisesti arvioiden merkittävää häiriötä tai muuta haittaa”. Ajatus on yhteiselon ytimessä: tiettyyn pisteeseen asti on hyväksyttävä se, että muiden elämäntavat, arjen valinnat, tarpeet ja toiveet eroavat omistamme. Aidosti asiaton ja häiritsevä käytös on luonnollisesti asia erikseen, eikä sellaiselle ole sijaa asuinyhteisössä. Näissäkin tapauksissa hyvä keskusteluyhteys tuppaa helpottamaan ratkaisun löytämistä. 

Noin 2,7 miljoonaa henkilöä asuu suomalaisissa taloyhtiöissä. Tähän joukkoon mahtuu koko ihmiselämän kirjo. Siksi juuri taloyhtiöissä on erityisen tärkeää rakentaa yhteisöjä, joissa kukin voi olla turvallisesti ja onnellisesti oma itsensä. Syrjintä missään sen muodossa ei kuulu taloyhtiömaailmaan. Oli kyse naapurien kohtaamisesta rappukäytävässä, yhtiökokouskäytänteistä, viestinnästä ja hyvästä hallinnosta tai osakkaiden ja asukkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta, taloyhtiöissä voidaan tehdä paljon yhteisöllisyyden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden eteen.