Vastauksia kysymyksiin väestönsuojista

Väestönsuojia koskeviin kysymyksiin on alle koottu vastauksia etenkin taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta.

Millaisissa asuintaloissa on oltava väestönsuoja?

Väestönsuojan rakentamisvelvoite määräytyy rakennuksen koon, käyttötarkoituksen ja henkilömäärän mukaan. Kaikissa kiinteistöissä ei ole väestönsuojan rakentamisvelvoitetta Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Kaikkiin uusiin, vähintään 1200 neliömetrin rakennuksiin tehdään väestönsuoja. Omakotitaloalueilla ja maaseudulla ei väestönsuojia yleensä ole.

Kuka vastaa siitä, että taloyhtiön väestönsuoja on kunnossa?

Väestönsuojan ylläpidosta ja kunnostuksista vastaa taloyhtiö väestönsuojan omistajana.

Kuka valvoo taloyhtiöiden väestönsuojiin liittyviä asioita Suomessa eli mille viranomaistaholle voi tehdä ilmoituksen mahdollisesta laiminlyönnistä tai laiminlyöntiepäilystä?

Väestönsuojan kunnossa ilmenevät puutteet tulisi ensisijaisesti ilmoittaa taloyhtiön hallitukselle, sillä taloyhtiö vastaa väestönsuojan kunnossapidosta sen omistajana. Jos puutteita ei ilmoituksista huolimatta korjata niin asiasta voi tehdä ilmoituksen pelastusviranomaiselle.

Pelastusviranomaiset suorittavat väestönsuojissa valvontakäyntejä ja tarpeen vaatiessa pelastusviranomainen voi antaa korjausmääräyksen puutteen korjaamiseksi. Jos puutteita ei voida korjata heti, tulee korjaamiselle asettaa määrä-aika, jonka puitteissa korjaukset on tehtävä.

Onko väestönsuojan hoitaja pakollinen?

Jokaiseen väestönsuojaan on suositeltavaa nimetä oma väestönsuojan hoitaja. Väestönsuojan hoitajan tulisi olla kyseisestä kiinteistöstä, koska suojautumistilanteessa hän toimii kyseisen suojan sisällä. Suojanhoitajan avuksi voidaan pyytää kiinteistöhuoltoa, mutta huoltohenkilökunta ei pysty auttamaan mahdollisissa suojautumistilanteissa

Kuka valitsee väestönsuojan hoitajan?

Väestönsuojan hoitajan tai hänen varahenkilönsä voidaan valita yhtiökokouksessa. Laki ei sellaisenaan vaadi väestönsuojan hoitajan nimeämistä.

Kuinka nopeasti väestösuoja on voitava ottaa käyttöön?

Kun viranomaiset määräävät, että väestönsuojat on otettava käyttöön, asukkaat tai kiinteistön muut käyttäjät tyhjentävät suojan ja valmistelevat suojan käyttökuntoon etukäteen nimetyn väestönsuojan hoitajan opastuksella. Ellei väestönsuojan hoitajaa ole nimetty, taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä koordinoivat väestönsuojan käyttöönottoa.

Väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja -laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa.

Jos asukas ei tyhjennä tarpeen vaatiessa väestösuojassa olevaa varastoaan, miten voidaan toimia?

Tilanteessa ovat vastakkain henkilön omaisuudensuoja sekä yhtiön vastuu kiinteistön turvallisuudesta.

Pelastuslaki edellyttää, että väestönsuoja sekä väestönsuojeluvälineet ja laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Lisäksi yhtiö vastaa kiinteistön asianmukaisesta turvallisuudesta. Huomioiden edellä mainittu jännite, yhtiön olisi suotavaa kehottaa asukasta siirtämään väestönsuojassa sijaitsevat tavaransa muualle, jotta tilaa voidaan käyttää sen käyttötarkoituksen mukaisella tavalla ja kiinteistön asukkaiden kollektiivinen turvallisuus huomioiden.

Mikäli asukas ei kehotuksista huolimatta suostu poistamaan väestönsuojan käytön estymisestä aiheutuvaa vaaraa, niin yhtiölle voidaan katsoa syntyvän aktiivinen velvollisuus poistaa viivytyksettä vaaran aiheuttama tekijä väestönsuojasta eli tässä tapauksessa tavarat. Vaaraa aiheuttavan tekijän poistavan tahon tulisi olla yhtiön edustaja esimerkiksi hallituksen jäsen tai isännöitsijä.

Millainen varustus ja välineistö väestönsuojassa tulee olla?

Suojissa olevan varustuksen määrä riippuu suojan rakentamisvuodesta. Ilmanvaihto on suojautumisen keskeisimpiä asioita, jotta umpinaisessa suojassa voi suojautumistilanteessa oleskella. Tarkempi listaus väestönsuojan varusteista löytyy SPEK:n julkaisemasta väestönsuojan vuosihuoltopöytäkirjasta. 

Onko taloyhtiö vastuussa joditablettien saatavuudesta väestösuojassa?

Säteilyturvakeskus suosittelee taloyhtiöitä hankkimaan joditabletteja väestönsuojiin. On syytä alleviivata, että kyseessä on viranomaissuositus eikä sellaisenaan laissa erikseen määrätty pakko.

Suositeltavaa on seurata suojeluvälineistöä koskevaa viranomaisohjeistusta ja tarpeen mukaan pyrkiä täydentämään suojan varustusta.

Lisätietoai STUK-ohjeesta: Joditabletit

Missä toimielimessä päätetään väestönsuojan tai sen laitteiden kunnostuksesta?

Vastuu väestönsuojan ja sen suojeluvälineistön kunnossapidosta on rakennuksen omistajalla eli taloyhtiöllä. Lähtökohtaisesti hallitus vastaa rakennuksen turvallisuudesta ja väestönsuojan kunnossapidosta.

Kuinka usein väestönsuojatilojen laitteet tulee tarkastaa ja tehdä tiiveyskoe?

On suositeltavaa koekäyttää väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto, avata ja sulkea ylipaine- ja padotusventtiilit, tarkastaa tiivisteiden kunto sekä tarkastaa väestönsuojelumateriaali vuosittain. Väestönsuojan tiiveyskoe tulee tehdä vähintään 10 vuoden välein. Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.

Väestönsuojan laitteiden ja varusteiden toimintakunnosta on huolehdittava valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Kuka tekee väestönsuojan tarkastamisen ja tiiveyskokeen?

Väestönsuojan tarkastuksen voi tehdä riittävän koulutuksen saanut henkilö. Väestönsuojan tarkastamisen voi tilata ulkopuoliselta asiantuntijalta. Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen ei kuitenkaan poista kiinteistön omistajan vastuuta väestönsuojan ylläpidosta ja kunnossapidosta.

Kun väestönsuojien kunto pitää tarkastaa ja tiiveyskoe tehdä 10 vuoden välein, niin mikä on hallituksen tai isännöitsijän vastuu laiminlyönnistä?

Väestönsuojan kunnossapito on osa kiinteistönpitoa, jonka asianmukainen järjestäminen kuuluu hallituksen tehtäviin. Isännöitsijä huolehtii tehtävästä käytännössä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallituksen jäsenet ja isännöitsijä ovat lain mukaan velvollisia korvaamaan vahingon, jonka he mahdollisesti aiheuttavat esimerkiksi laiminlyömällä kiinteistönpitoon kuuluvien tehtävien hoitamisen.

Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää korvauskelpoisen vahingon aiheutumisen lisäksi kuitenkin sitä, että vahinko on seurausta hallituksen tai isännöitsijän tehtävien laiminlyönnistä. Jos väestönsuojan kunnossapidon laiminlyönti johtaisi vahingon aiheutumiseen, voisivat hallituksen jäsenet ja isännöitsijä olla velvollisia korvaamaan vahingon. Konkreettisessa vahinkotilanteessa voisi kuitenkin olla hyvin haastavaa näyttää toteen esimerkiksi se, että vahinko on seurausta juuri väestönsuojan kunnossapidon laiminlyönnistä. Mitään yksiselitteistä vastausta vastuukysymykseen ei siis ole.

Jos väestönsuojan kuntoon ja laitteisiin liittyviä tarkastuksia ei ole tehty säännösten edellyttämällä tavalla, on tärkeintä huolehtia asia kuntoon. Näin vältetään myös keskustelut siitä, millainen korvausvastuu mahdollisesti olisi, mikäli väestönsuojat laitteineen eivät olisi oikeanlaisessa kunnossa niitä tarvittaessa.

Miten toimitaan, jos taloyhtiössä ei ole omaa väestösuojaa?

Taloyhtiön väestönsuojat voivat sijaita rakennusrasitteeseen perustuen naapurikiinteistöllä.

Yleiset väestönsuojat ovat yleisessä käytössä ja tarkoitettu suojaksi lähinnä liikkuvalle väestölle, mutta mahdollisesti myös heille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla.

Monilla alueilla ei ole lainkaan yleisiä suojatiloja tai ne eivät riitä kaikille. Tällöin suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja he suojautuvat tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin.

Väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö siirretään ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle.