Vastauksia yhtiökokouksiin liittyviin kysymyksiin
Taloyhtiöiden yhtiökokouksia koskeviin kysymyksiin löydät vastauksia tältä sivulta. Kiinteistöliiton jäsentalojen hallituksille ja isännöitsijöille on lisäksi jäsensivuilla lisää vastauksia Usein kysytyt kysymykset -osiosta sekä Lakibotti-palvelusta, joka neuvoo vuorokauden ympäri jäsensivuilla.
Kiinteistöliitto opastaa, että fyysisellä kokouspaikalla tulee olla ainakin kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja ääntenlaskijat. Miten toimitaan, jos kokous valitsee näihin tehtäviin etäyhteydellä osallistuvat henkilöt, jotka eivät ole kokouspaikalla?
Laki ei määrää tai vaadi, että kokouksen puheenjohtajan, sihteerin tai ääntenlaskijoiden olisi oltava fyysisesti kokouspaikalla. Puheenjohtajan voi olla hankala johtaa kokousta, ellei hän ole fyysisesti paikalla. Mikäli pystytään turvamaan se, että saadaan hoidettua kokous asiallisesti ja laillisesti vaikka valitut kokousvirkailijat ovat etänä, ei ole juridista estettä tälle menettelylle.
Riittääkö yhden osakkaan vaatimus äänestyksen suorittamiseen suljettuna lippuäänestyksenä vai tuleeko sitä vaatia kokouksen enemmistön? Jos äänestystavasta joudutaan äänestämään, niin voidaanko äänestys suorittaa avoimena?
Laista ei tule velvollisuutta järjestää suljettua lippuäänestystä eikä yksittäisellä osakkaalla ole oikeutta sellaista vaatia. Tarvittaessa tehdään päätös kokouksessa siitä, että äänestetään suljetulla lippuäänestyksellä. Mahdollinen äänestystavasta äänestäminen suoritetaan avoimena äänestyksenä. Päätös asiassa tehdään annettujen äänten enemmistöllä.
Kuinka toimitaan, jos osa osakkaista osallistuu kokoukseen etäyhteydellä ja kokous päättää äänestää suljetuin lipuin, mutta käytössä ei ole siihen työkalua? Voivatko paikalla olevat äänestää suljetuin lipuin ja etäyhteydellä äänestävät avoimella äänestyksellä?
Äänestys voidaan toteuttaa näin. Osakkaiden kannalta on reilua tällaisessa tapauksessa mainita kokouskutsussa, että ”mikäli yhtiökokouksessa suoritetaan jostain asiasta äänestys suljetuin lipuin, etäyhteydellä osallistuvat osakkaat voivat äänestää ainoastaan avoimella äänestyksellä”.
Voiko hallitus joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos yhtiökokousta ei pidetä määräajassa?
Laissa ei ole säädetty suoraa sanktiota siltä varalta, että yhtiökokousta ei pidetä määräajassa. Toki on mahdollista, että yhtiön johto eli hallitus ja isännöitsijä, voivat joutua vahingonkorvausvastuuseen. Vastuu voi syntyä, jos lakia ja yhtiöjärjestystä rikotaan huolimattomuudella ja siitä aiheutuu osakkaalle vahinkoa.
Koronarajoitukset rajoittavat mahdollisuutta pitää yhtiökokouksia. Jos kokouksen pitäminen on välttämätöntä esimerkiksi vahinkoriskien välttämiseksi, suosittelemme hallituksia ryhtymään toimiin yhtiökokouksen järjestämiseksi määräajassa. Hallituksen tulee perehtyä kokousjärjestelyjen turvallisuutta koskeviin viranomaismääräyksiin ja ohjeisiin sekä hyödyntää etäosallistamisen keinoja kokoukseen läsnä tulevien henkilöiden määrän minimoimiseksi.
Jos kokoontuminen ei kutsun toimittamisen jälkeen olekaan mahdollista tiukentuvien viranomaismääräysten vuoksi, kannattaa yhtiössä vielä selvittää mahdollisuudet päättää asiasta kokousta pitämättä. Mikäli päätöksiä ei näin toimittaessa synny, ei vahingonkorvausvastuuta pitäisi tulkintamme mukaan syntyä.
Kuinka monta henkilöä yhtiökokoukseen pitää vähintään osallistua, jotta kokous on pätevä?
Yhtiökokous on pätevä, jos kokous on asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti koollekutsuttu ja vähintään yksi osakeryhmä on kokouksessa edustettuna. Jotta kokouspöytäkirja saadaan laadittua, olisi hyvä, että kokouksessa olisi paikalla vähintään kaksi henkilöä, joista toinen toimisi kokouksen puheenjohtajana ja samalla myös kokouksen sihteerinä ja toinen valittaisiin pöytäkirjan tarkastajaksi.
Milloin varsinainen kevätyhtiökokous on viimeistään pidettävä?
Yhtiökokous on pidettävä 6 kk sisällä tilikauden päättymisestä. Valtaosalla asunto-osakeyhtiöistä tilikausi on kalenterivuosi ja näissä yhtiöissä yhtiökokous on siis pidettävä viimeistään kesäkuun aikana.
Kuka päättää, pidetäänkö yhtiökokous vai ei?
Hallitus päättää yhtiökokouksen koollekutsumisesta. On siis hallituksen päätettävissä, milloin yhtiökokous pidetään ja mitä etäosallistumismahdollisuuksia otetaan käyttöön. Hallituksen kannattaa miettiä yhdessä isännöitsijän kanssa, miten kokousjärjestelyt ja etäosallistumismahdollisuus sujuvimmin hoidetaan.
Jos etäosallistuminen yhtiökokoukseen halutaan toteuttaa postitse, miten tämä käytännössä toteutetaan?
Etäosallistumisoikeuden mahdollistaminen postitse vaatii sen, että kaikista käsiteltävistä asioista on selkeät hallituksen päätösehdotukset, joita voi joko kannattaa tai vastustaa.
Jos etäkokouksessa tapahtuu ääntenlaskuvirhe, voiko moitekanne menestyä?
Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä. Moittiminen tapahtuu nostamalla moitekanne käräjäoikeudessa kolmen kuukauden kuluessa yhtiökokouksesta. Moitekanne voi menestyä vain, jos ääntenlaskussa tapahtunut virhe on vaikuttanut päätöksen sisältöön. Moitekanneoikeudenkäynteihin liittyy merkittäviä oikeudenkäyntikuluihin liittyviä riskejä.